Uusilla urilla

Loin tänään uutta uraa - meinaan latu-uraa. VSV:n alla toimivan pienen kyläseuramme Kallialan Vesan hiihtokisat pidetään meidän pellolla ja mieheni on hiihtovastaava. Lumi oli niin tiivistä, ettei latuhöylällä oikein saanut jälkeä syntymään tiiliskivet painona. Mieheni totesi, ettei hän omista mitään niin painavaa kuin minut, ja sain kunnian istua kolmisen kilometriä höylän päällä moottorikelkan perässä. Kisat sujuivat hyvin niissä urissa.

Moni nainen ja mies, nuori ja vanha kamppailee painoindeksinsä kanssa. Olen vakuuttunut siitä, ettei tässä kamppailussa auta se, että terveydenhuollon maksuja korotetaan. Siitä olisi seurauksena lähinnä viivyttely hoitoon hakeutumisessa ja kalliimmat kustannukset yhteiskunnalle.

Raha kannustimenakin toimii heikosti. Olen kokeillut sitä isäni sponsoroimana. Hän maksoi minulle parikymppisenä 500 markkaa jokaiselta laihdutetulta kilolta. Oli se kallista rasvaa! Tienasin hyvin, mutta samat kilot tulivat takaisin. Onneksi säästyin takaisinmaksulta.

Liikuntaan kannustaminen lapsesta lähtien on tärkeimpiä konsteja terveenä pysymiseen. Kansanterveyden vuoksi olisi harkittava myös epäterveellisen ruoan, kuten sipsien, makeisten ja virvoitusjuomien korkeampaa veroa ja kasvisten ja hedelmien kevyempää verotusta.