24.2.11

Harmittaa

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän työntekijänä avustan edustajia valtiopäivätoimiin liittyvissä tehtävissä. Niissä työtehtävissäni en tarvitse Raamattua.

Elämäni arvopohja perustuu kuitenkin Jumalan sanaan ja toivon, että sen vaikutus läpäisee toimintaani myös työntekijänä. Koen, että tämän arvopohjan vuoksi en tule kohdelluksi yhdenvertaisesti mediassa.

Kristillisdemokraattien arvopohja on sama kuin itselläni. Jotta toimisimme rehellisesti meidän on puhuttava asioista, joista olemme eri mieltä. Nyt systeemi toimii niin, että kun puhumme, väitetään, että emme puhu mistään muusta. Väitetään, että lyömme Raamatulla päähän.

Suurin osa työstäni koskee niiden valiokuntien asioita, joissa edustajiamme istuu. Kyse on aivan samoista asioista kuin muissa puolueissa. Työn sisältö on politiikkaa, joka kaikilla puolueilla ja kaikilla poliitikoilla perustuu johonkin arvopohjaan.

Koen, että myös henkilökohtainen työpanokseni, esimerkiksi poliittisten ohjelmien kirjoittaminen, mitätöidään tällä hetkellä tyystin. Tämä ei ole kivaa! Mutta elämä on.

14.2.11

Hyvää ystävänpäivää!

Työelämä tekee meidät kiireisiksi ja se, mitä työltä jää aikaa, kuluu harrastusten tai lasten harrastusten parissa. Koti on siirtymässä japanilaiseen tyyliin tiukan intimiteetin piiriin eli ystäviä sinne ei kutsuta. Kuinka käy ystävyyden?

Ystävyys eri ikäluokkien, sosiaaliluokkien (on niitä!) ja ammattikuntien välillä harvinaistuu. Aikaa ja mahdollisuuksia kohtaamisiin on yhä vähemmän. Kaksi poikkeusta löytyy. Lasten harrastuksien parissa tutustuu uusiin vanhempiin - mutta vapaaehtoisten vähyyden vuoksi on parasta pysytellä ydisjoukon ulkopuolella, etenkin jos on jees-mies. Töitä on tarjolla enemmän kuin voimat sallivat.

Seurakunnassa on vielä mahdollisuus kohtaamisiin, mutta sielläkin on menty huonompaan suuntaan. Jumalanpalveluksen merkitys koko perheen juhlana on unohtumassa kasvatuksen puuttuessa. Pingiskerhoissa ei näe mummoja eikä ompelupiirissä nuoria kundeja.

Mitä tästä kaikesta seuraa? Itsekkyyden kasvua. Tärkeintä on, että minulla ja minun perheelläni menee hyvin. Yhteisöllisyyden kadotessa vahvistuu myös ajatus - yhteiskunnan tehtävä on huolehtia lähimmäisistäni ja itse asiassa myös minusta!

Hyvää ystävänpäivää! Ystävyys on retroa ja trendikästä, jos me niin päätämme!