29.12.09

Ekokonservatiivin kynttilänpätkät

Olen kerännyt talteen kynttilänpätkiä pitkään ja tänään vihdoin uskaltauduin kälyni ohjeella jatkojalostamaan niitä. Puuhaan tarvittiin pätkien lisäksi paksu, isosilmäinen neula, sydänlankaa, pahvimukeja, pitkiä tikkuja, sakset ja huono kattila.

Pistin neulalla mukin pohjaan reiän ja vedin neulalla sydänlangan läpi pohjasta. Lankaan tein solmun ja toisen pään solmin mukin päällä poikittain olleeseen tikkuun, joka piti langan suorana läpi mukin.

Kynttilänpätkät sulivat rauhallisesti kolmosella vanhassa kattilassa. Kun steariini alkoi sulaa, poimin vanhat sydänlangat pois keitoksesta. Sitten mukeihin kaadettiin ensin vähän steariinia pohjalle jähmettymään ja hetken päästä vähitelleen lisää melkein piripintaan saakka. Muutaman tunnin päästä kuorin mukin pois ja tuloksena on viisi kaunista hyvin ulkolyhtyyn sopivaa kynttilää.

25.12.09

Joulurauhaa

Riemullista Vapahtajan syntymäjuhlaa!

Joulu on tässä. Nyt on aika nauttia kaikin aistein.

23.12.09

Jouluvalmisteluja

Joulusiivous saa välillä koomisia piirteitä. Oma tapani on sellainen, että pyrin samalla palauttamaan tavaroita niille tarkoitetuille paikoilleen ja kehittämään järjestystä. Valitettavasti tämä kaikki näkyy niin, että joudun levittämään tavaroita ensin sinne tänne, jotta sitten saan ne oikeille paikoilleen. Mieheni vain ihmettelee, miksi minun siivotessani tulee aina ensin niin hirveä sotku!

Laatkoita järjestellessä olen huomannut, että meillä on varauduttu kahteen juhlaan varman päälle. Laatikosta löytyy useampaa mallia ja monta pakkausta jouluvalojen varalamppuja. Toinen varautumissuunnitelma koskee pääsisäistä. Rairuohoja ja muuta kylvettävää on useita pusseja.

Olemme voiton puolella. Barbin- ja nukenvaatteet on pesty, kirjahyllyt imuroitu ja kohta jouluverhotkin ikkunoissa. Olen tehnyt lapsille aamulla työlistan, jonka tasapuolisuutta on tarkkaan puntaroitu. Varsinaisiin työsopimusneuvotteluihin ei ole tarvinnut ryhtyä, mutta lakkomielialaakin on havaittu. Silti tuntuu siltä, että työt ovat sujuneet loistavasti, kun tekijöitä on viisi.

21.12.09

Siunattua joulua

Eduskunnan syyskausi on paketissa. Nautin syksyn aikana todella työstäni lainsäädäntösihteerinä, vaikka välillä kaihertaa se, että käytännön juristin työhön harjaantuminen jäi. Vuosi käräjäoikeudessa sai silti ymmärtämään, että työssä oppii. On parasta elää nyt tätä hetkeä ja iloita siitä. Se, mitä on edessä, olkoon siellä!

Tällä hetkellä suurin haaste on toimia joukkueenjohtajana joulusiivouspartiolle. Välillä on kärsivällisyys koetuksella, kun lapsosten aikataulukäsitys on varsin toisenlainen kuin äidillä. Ehkä tästä silti tulee vielä valmista ja juhla alkaa.

Meille on syntynyt Vapahtaja. Siinä on juhlan syy. Jokaisella on lupa iloita siitä, että tie Taivaaseen on avoin. Miksi kulkea umpihangessa, kun polku on aurattu?

6.12.09

Kirje rintamalta

Täältä 13/12 39

Rakas Sisko

Tervehdys taas täältä jostain, sieltä missä olemme ja kiitokset kirjeestä, jonka sain eilen. Luin sen mielihyvällä ja siinä olikin montaalajia uutista. Ja kyllä se onkin nyt semmosta uutisten aikaa jokalailla siellä jos täälläkin. Elämä on vaihtelua ja sen pitääkin olla, kun se vaan päättyy kunnialla. Kerroit, että Jumala on linnamme ja kyllä se niin onkin. Kyllä sillon on suojattu pommeilta ja vihollistuleltakin, kun vaan tämän linnan omistaa täyssuojaksensa.

Meilläkin on tänään tällä joukkueella vapaata ja rupesin kirjoittaan vähäsen täälläkin, ettet luule että siellä kuollu ollaan. Ei tänne mitään erikoista kuulu, semmoista sotaista aikaa on niinkuin kuullaan. Mutta ei me oikeen vielä sorasta tieretä, että kovempaakin se voi olla, jos näin jatkuu. Kyllä aina sillä ollaan valmiit, mihin ja millä hetkellä vaan.

Näin alkaa veljesten - Eeron ja Väinön kirje kotiin sisarelleen Fanny Johannalle, minun Hanna-mummulleni. Kirje on allekirjoitettu: Muistelkaa Eero ja Väinö.

Vajaa kaksi kuukautta myöhemmin 6.2.40 on päivätty Mannerheimin allekirjoittama painettu ilmoitus: Velvollisuutenani on ilmoittaa, että Eero Verner Nyblom on kaatunut taistelussa Isänmaan vapauden ja kaiken sen puolesta, mikä meille on pyhää ja kallista. Valitan syvää suruanne, mutta lohduttakoon Teitä tietoisuus, että olette saaneet antaa Suomelle kalleimman uhrin. Vahvistakoon Teitä kaikkivaltias ja armollinen Jumala.

Me muistelemme tänään Eeroa ja Väinöä sekä monia muita, jotka antoivat elämänsä, nuoruutensa, terveytensä. Kiitämme itsenäisestä Suomesta, jossa yhä on oikeus tunnustaa, että Jumala on linnamme.