Lainsäädännön pariin

Niin päättyi puolueen varapuheenjohtajan pesti. Olen helpottunut.

Olisin halunnut saada aikaan niin paljon enemmän, mutta varsin pian valituksi tuloni jälkeen ymmärsin, kuinka paljon enemmän aikaa tarvittaisiin. Osallistuin puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokouksiin aktiivisesti, mutta työvaliokunta jäi liian vähälle käräjäoikeusharjoitteluni johdosta.

Toisekseen minulla ei ollut kiinnostavia, tunnettuja kasvoja ja olen huomannut, että en pidä politiikassa siitä, että itseään täytyisi tehdä tunnetuksi. Olen suorastaan allerginen ajatukselle, että kirjoittamisen ja puhumisen motiivina on oman nimen tietoon tuominen. Puolueen varapuheenjohtajana täytyy ymmärtää, että on puolueen etu näkyä mahdollisimman paljon.

Nyt palaan taustatyöhön. Eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä tavoitteni on auttaa edustajia viemään heidän ajatuksiaan toteutukseen. Haluan olla edelleen vahvistamassa kuvaa puolueestamme arjen asiaosaajana.

Puheenjohtajuus loppusuoralla

Tulevana viikonloppuna on KD:n puoluekokous. Nautin kaksi vuotta sitten Turun kokouksen me-hengestä. Toivon, että tunnelmat ovat samat tälläkin kertaa.

Kahden vuoden varapuheenjohtajakauteni aikana olen saanut kohdata mielenkiintoisia, asiantuntevia ja lämpimiä ihmisiä. Puoluehallituksen kokoukset ovat olleet hyvähenkisiä riippumatta asioista, jotka ovat olleet käsittelyssä.

Emme muodosta täydellistä puoluetta ja kehittämistä riittää. Aihetta on kuitenkin nostaa leuka pystympään ja nauttia terveestä itsetietoisuudesta! Tiedämme, että meillä on annettavaa. Se pitää vain entistä paremmin tuoda myös muiden tietoisuuteen.

Luonnon ihmeitä

Palasimme viime yönä viikon matkalta Azoreilta. Hengästyttäviä maisemia ja luonnon ihmeitä - vesiputouksia, kuumia lähteitä ja kraaterijärviä. Rakennetun ympäristön katseleminen on väsyttävää lomapuuhaa, mutta hortensioiden sinisyyteen ja vuorten vihreyteen ei silmä tottunut.
Tasainen, viileä Suomi on silti kotoisan suloinen.

Tänään pidimme KD-Median hallituksen kokouksen, jossa valitsimme Asmo Maanselän vietintäpäällikön virkaan. Onnea työhösi Asmo!

Koulutielle

Haikea ja iloinen päivä taas tämä koulun aloitus. Esikoinen on yhdeksäsluokkalainen, keskimmäinen aloittaa seiskan ja nuorimmainen neitokainen vitosluokan. Meillä ei ole enää pieniä kotona - se on haikeaa. Sen sijaan on reippaita, ihania isoja lapsia ja nuoria.

Päivärytmin palautus ei vielä ole onnistunut, mutta eiköhän uni ala pian tulla järkevään kellonaikaan, kun koulupäivät väsyttävät. Eilisen kisailimme Porissa pääsystä Vattenfall yleisurheilucupin loppukisaan, joten ilta viivästyi ainakin terveissä merkeissä.