Tasa-arvoa omaishoitajille

Vammalalainen kansanedustaja Arto Satonen on jättänyt hyvän lakialoitteen, jossa ehdotetaan työsopimuslakiin omaishoitajan hoitovapaan mahdollistavaa muutosta. Muita allekirjoittajia on 121 eli ajatus saa laajaa kannatusta. Tosin on syytäkin, sillä hallitusohjelmassa luvataan kehittää omaishoitoa selvittämällä mahdollisuudet hoitovapaajärjestelmän kehittämiseen työn ja omaishoidon paremmaksi yhteensovittamiseksi.

Hoitovapaan saajien määrittely on välttämätöntä, mutta siinä juuri on aloitteen heikko kohta. Hoitovapaaseen olisi oikeutettu vain henkilö, joka saa omaishoidon tuesta annetun lain mukaista hoitopalkkiota. Suomessa on arviolta 300 000 omaishoitajaa ja heistä vain hiukan yli 26 000 saa kunnallista omaishoidon tukea. Monessa kunnassa on niin sanotusti piikki auki eli esimerkiksi Vammalassa vanhuksen omaishoitaja saa tuen, jos hoito korvaa laitoshoidon. Tamperellakin ensi vuoden budjettikäsittelyssä luvattiin, että tuen edellytykset täyttävälle se myös maksetaan.

Tosiasia kuitenkin on, että toteutuessaankin Satosen aloite korjaisi vain pienen joukon asemaa.

Jotta hoitovapaa todella toimisi, tarvittaisiin yhtenäistä maksupolitiikkaa koko maahan eli subjektiivista oikeutta omaishoidontukeen. Kunnat eivät tästä haasteesta selviä ilman valtion apua, sillä nykyiset tukisummat olisi samalla korotettava tasolle, joka oikeasti mahdollistaa työstä pois jäämisen. Kukaan ei voine kiistää, että omaishoitaja säästää merkittävällä tavalla yhteiskunnan kustannuksia kotihoidon korvatessa laitoshoidon. Rakastavien käsien hoivaa ei voi edes mitata.