Itsekkäässä rahanjaossa

Kun kyläkouluamme oltiin lopettamassa, lottosin ja päätin antaa mahdollisen voittorahan koulun säilyttämiseen. Olematonta rahaa oli helppo jakaa!

Kuvitellaan, että minulla on suuri lottovoitto, joka on jaettava kaupungin tarpeisiin, mutta josta saan itsekkäästi päättää. Korostan sanaa itsekkäästi.

Haluaisin puhdistettuja tasaisia jalkakäytäviä ja lisää kevyenliikenteen väyliä rullaluistelua varten. Haluaisin lasten harrastuskuljetuksiin edullista julkista liikennettä amerikkalaisten koulubussien tapaan. Haluaisin koulusta valmiiksi päällystetyt kirjat. Perustaisin myöhästymisvaarassa olevien kirjastokirjojen noutopalvelun.

Itsekkyydestä tulee kuitenkin huono omatunto, joten sen paikkaamiseksi palkkaisin ensin varmuuden vuoksi lisää hoitajia vanhusten kotihoitoon ja laitoshoitoon, lääkäreitä ja sairaanhoitajia, omaishoitajille maksaisin vapaapäiviä ja väsyneille vanhemmille kodinhoitoapua. Jostain on aloitettava, joten mitä tekisimme ensin sillä rahalla, jota oikeasti on olemassa?