Liikettä kinttuihin

Suuri osa vähän liikkuvista aikuisista on lapsena ja nuorena harrastanut liikuntaa. Monet ovat olleet seurojen ohjauksessa yksilö- tai joukkuelajeissa. Perustaidot erilaisista lajeista ovat selkäytimessä. Miksi liikunta on jäänyt?

Yksi syy on siinä, että liikuntaseurojen toiminnassa on kymmeniä vuosia korostunut menestyksen tavoittelu. Lapsi tai viimeistään nuori, joka ei ole lajissa lahjakas, on saanut sen kuulla ja huomata. Ei ole kannattanut tuhlata ohjaustunteja yksilöön, joka ei ole tuomassa mestaruuksia. Liikunta hauskuuden ja terveyden vuoksi ei ole valitettavasti kuulunut seurojen tavoitteisiin eikä ole pienillä resursseilla ollut ehkä mahdollisuuksien rajoissakaan.

Seuroille kuuluu toki huippujen kasvattaminen. Eikö olisi kuitenkin järkevää ottaa seurat mukaan nykyistä tehokkaammin liikuttamaan laiskaa kansaa - aikuisenakin. Toiminta tarvitsee rahoitusta, jonka oikea lähde olisi valtio. Kansallinen katastrofi ei ratkea muuten kuin ratkaisemalla. Korttelijoukkueet kasaan ja kansa kävelemään. Miten olisi maaottelumarssin uusinta Ruotsia vastaan?