Urheiluviikonloppu

Sain jokin aika sitten palautetta keskimmäiseltäni poissaoloista kotoa. "Mitä järkeä on käyttää lyhyt elämänsä siihen, että päättää toisten asioista." Suunnilleen noin kuului kommentti.

Asiat eivät ole toisten vaan yhteisiä. Tarvitaan vastuunkantajia. Silti ajatus on vakava. Toivoisin mieluummin tulevani muistetuksi läsnäolevana äitinä kuin yhteiskunnallisena vaikuttajana. Molemmat eivät taida valitettavasti olla yhtä aikaa toteutettuna mahdollisia.

Jätin eilen puoluehallituksen väliin ja olin lasten kanssa yleisurheilun sisähallikisoissa. Tuli onnistumisia ja epäonnistumisia. Itse sain reisilihakset kipeäksi toimiessani kiekkokisassa palauttajana hölkötellessäni Karhuhallin tekonurmella edestakaisin. Ensi kesänä olisi Suomessa veteraanien MM-kisat. Vieläköhän ehtisi kuntoon?

Tänään salibandyturnauksessa. Oli pakko vähän huutaa neuvoja ja kannustuksia. Katsomossa on kamalan jännää!