Suoritettu vapaapäivä

Suomalaiset suhtautuvat vapaa-aikaan vakavasti. Se on mahdollisuus, jota ei tule hukata löhöämällä tyhjänpanttina. Kysymys kuuluu, onko tämä tervettä.

Totesin eilen, että lauantai on päivä, jonka voin käyttää ihan niin kuin huvittaa. Torstain influenssapiikki verotti vieläkin yöunta olkavarren kipuna, mutta yhdeksään asti suoritin silti tänään pitkiä unia. Ruisomenpuuro oli hautunut yön uunissa, joten aamupala oli perin terveellinen. Sen jälkeen järjestelin pyykkejä, pesin sisäpuolelta keittiön 9-ruutuisen ikkunan ja puitteet, hinkasin ihmesienellä tahroja seinästä ja plokkasin vihdoin joulukorteista säilytettävät. Päivitin osoitteestoon muutaman muuttuneen yhteystiedon ensi vuotta varten. Sitten hiihdin kuutisen kilometriä sykemittarin kanssa. Nyt kello käy alkuiltapäivää eikä edes hävetä.

Me olemme säälimättömiä itsellemme ja toisillemme. Yleinen ilmapiiri ei hyväksy heikkoutta eikä väsymistä. Oikeastaan vain taiteilijoilla - sellaisilla, jotka vetäytyvät saareen yksin asumaan - on oikeus joutilaisuuteen luovuuden nimissä. Kaiken suorittamisen jälkeen olemmekin sitten vanhoja ja taakkana tässä tehokkuuden temppelissä. Kyllä jotain on vialla!