Haluan lepopäivän

Ihanaa, että huomenna on sunnuntai ja lepopäivä. Kävin tänään Helsingissä puoluevaltuuston kokouksessa. Viikolla oli töissä kohtalaisen raskasta. Istuin ensimmäisen lautakuntapäiväni, joka ei sinänsä poikennut muuten kuin rikosten vakavuudelta yhden tuomarin istunnoista. Lautamiesten kanssa oli hyvä keskustella tuomioista.

Henkilökohtaisesti koen sunnuntain aina levottomampana, kun kaupat ovat auki. Pyrin siihen, että en tee ostoksia sunnuntaisin. Joskus haen maitoa tai muuta vastaavaa tuotetta, jota en ole muistanut huolehtia kotiin jo silloin, kun siihen olisi ollut hyvä mahdollisuus. Silti lepopäivän rauhaa kiusaa se, että lehden mainostavat "vain tänään" reippaita alennuksiaan. Joudun tekemään päätöksen siitä, että en asioi pyhäpäivinä.

Periaatteista kiinnipitäminen vaatii usein tahdonvoimaa. Jos kaupat ovat auki sunnuntaisin, monet valuvat ostoksille sen sijaan, että kävisivät kävelyllä, lukisivat kotona tai pelaisivat lasten kanssa Afrikan tähteä. Ajelu kauppakeskukseen lisää rasitusta ympäristölle, samoin kuin turhakkeet, joita koteihin väistämättä päätyy.

Kun auskultointivuoteni piakkoin päättyy, haluan käydä kaikki kaapit ja laatikot läpi ja kerätä tarpeettomat tavarat ja vaatteet pois tilaa viemästä. Niille on osoitekin. SPR:n Kontti Lielahdessa!