Pakkotauko

Pääsin sovitulla tavalla viime torstaina akillesjänteen leikkaukseen. Vanhat urheiluvammat ovat sitkeästi kiusanneet ja estäneet juoksemasta ja pelailemasta. Leikkaus meni OK, mutta puudutuksen hälvettyä alkoi kova päänsärky. Joskus käy niin, että selkäydinkanavasta jää tihkumaan nestettä ulos ja aiheutuu kovaa särkyä. Olemme aika tarkkaan rakennettuja kokonaisuuksia. Makuulla ei onneksi tuntunut juuri mitään ja niinpä nukuin, luin ja katsoin telkkaria reilut kolme päivää.

Tänään laitettiin veripaikka sairaalassa. Epiduraalitilaan ruiskutettiin omaa verta, joka hyytyessään muodosti reiälle paikan. Nyt ei särje päätä, mutta selkä on kipeä puudustusneulasta ja epiduraalineulasta. Pian taas kunnossa, mutta muutama päivä täytyy ottaa rauhallisesti.

Eduskunnan avajaiset jäävät väliin. No, olen ennenkin laulanut oopperassa Maamme-laulua.

Sanomisen paloa

Kun vaalit on käyty, saa taas yleisönosastoihin kirjoituksensa läpi. Aamulehteen oli "pakko" kommentoida:

Opiskelu sallittava työttömyyden aikana
Kansanedustaja Arto Satonen kirjoitti(AL 19.3), että ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulisi asteittain laskea 500 päivän kuluessa. Hänen mielestään tämä ei merkitse turvan alentamista vaan työhön kannustamista. Mielestäni siitä ei pääse mihinkään, että tuen vähentäminen on turvan heikentämistä.
On ehkä henkilöitä, jotka ovat mielellään työttömyysturvan varassa odotellen tuen loppumista. Suuri osa ansiosidonnaisella tuellakin elävistä kuitenkin haluaisi töihin. Jos työtä ei ole tarjolla, ei tuen heikentäminen kannusta muuhun kuin laskemaan elintasoa entisestään. Perheellisen on vaikea vaihtaa paikkakuntaa kakkosasunnon tuellakaan, joka sinänsä olisi erinomainen parannus. Tästä Bjarne Kallis teki lakialoitteen vuosi sitten.
Työllistymistä tukisi tuen alentamista tehokkaammin se, että pahasta työttömyydestä kärsivien alojen osaajien sallittaisiin kouluttautua uusiin tehtäviin työttömyysturvan varassa. Ei olisi mahdotonta koota valtakunnallisia tilastoja siitä, mitä aloja tämä lievennys olisi syytä laajentaa koskemaan.
Vaikka kaikki työ on arvokasta, ei ole kauaksi viisasta pakottaa työtöntä taloudellisen pakon kautta hakeutumaan täysin koulutusta vastaamattomalle alalle. Oman alan töihin on sen jälkeen lähes yhtä vaikea päästä kuin pitkän työttömyyden jälkeen. Koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaaminen johtaa kestävämpään tulokseen kuin alisuoriutumiseen kannustaminen.

Hiljalleen arkeen

Keräsimme eilen pois vaalijulisteet yhtä lukuunottamatta ja iso pressumainos otettiin myös alas. Kotona on leppoisaa, kun valvojaisia varten jo piti laittaa paikat suunnilleen kuntoon.

Nyt on aika hoitaa muita rästihommia. Olen kyläyhdistyksen puheenjohtaja, ja koulun lopettamisesta johtunut hiljaiselo olisi kevään tullen hyvä katkaista. Kd:n paikallisosaston sihteerin tehtävät täytyy taas hoitaa ajan tasalle. Tältä viikolta peruin kaikki kokoukset perheen pyynnöstä. Työkuviot selviävät vasta, kun hallitusneuvottelut on käyty.

Olen ison kiitoksen velkaa perheelleni, joka jaksoi upeasti olla mukana vaalitouhussa. Kotona oli mainostoimisto mieheni hoidettavana. Lapset taittelivat esitteitä ja laittoivat niihin tarroja. Myönnän - lahjoin vähän tietokonepeliajalla.

Päivä jälkeen

Uni tuli viime yönä helposti. Aamulla heräsin ilman kelloa lähettämään lapsia kouluun. Olo on apea vain ja ainoastaan siitä syystä, että Sari Essayah putosi eduskunnasta huolimatta hienosta äänisaaliista. Hän teki hyvää työtä ja hankki lyhyessä ajassa laajan asiantuntemuksen lainsäädäntötyöhön.

Mitä itse tekisin seuraavalla kerralla toisin? Taloudellista panostusta tarvitaan välttämättä enemmän kuin nyt. Toisin kuin eräs ehdokas kertoi, 5000 euroakaan ei riitä TV-mainokseen ja vaalilehteen. Ne eivät ole itseisarvo, mutta jollain tavoin on saatava tieto laajemmalle kuin nyt. Tyylikkääseen massasta erottumiseen on hyvä pyrkiä.

Lopulta - edelleen ajattelen, että se, minkä täytyy vakuuttaa olen minä itse. Hyvän tiedottamisen ja hyvien mainoksien takaa täytyy löytyä myös ehdokas, joka vakuuttaa. Sitä pääomaa toivottavasti kertyy tämän vaalikauden aikana niin, että on mistä tiedottaa. Silti nyt heti vaalien jälkeisenä päivänä irtisanoudun ajatuksesta, että vaalityö alkaa tänään. Eletty elämä ja tehty työ saa luvan riittää ilman laskelmoiden vuosien ajan kerättyjä irtopisteitä.

Kiitos!

Lämmin kiitos Sinulle ystävä! Sinulle, joka olet ollut hengessä mukana ja seurannut vaalityön etenemistä!
Äänisaalis oli lopulta 1137. Etukäteen asetin tavoitteen niin, että "häpeäraja" on 200 ja tulos, johon saan olla oikein tyytyväinen on 500.
Kotona ollaan helpottuneita, että äiti pysyy kotinurkissa. Itse koen myös niin, että tilanne neljän vuoden päästä 2011, jolloin lapset ovat täyttämässä 17,15 ja 13, on huomattavasti suotuisampi.
Koko kampanjan ajan olen kokenut olevani oikealla paikalla. Olen saanut kohdata mielenkiintoisia ihmisiä ja opetella myös politiikan kenttäkuvioita. Ensi kerralla, jos Luoja suo, olemme vielä viisaampina ja tehokkaampina liikkeellä.
Nyt on levon aika - iloisena, tulevaan katsoen. Toivottavasti Sinä olet vielä silloin mukana ja toivottavasti koet silloin, että olen uskottava, luotettava ja äänen arvoinen ehdokas!

Siunausta toivottaen,
Marjo

Vaalityö on päätöksessä

Työ on nyt tehty. Olo on iloinen ja tyytyväinen riippumatta siitä, mikä on tulos. Tilanne olisi aivan toinen, elleivät ystäväni olisi monella tavoin innostuneet tukemaan kampanjaa. Moneen kertaan olen kokenut hämmentävänä sen luottamuksen, jota olen saanut kokea tukijoukoilta, viestiä lähettäneiltä tuntemattomilta minut vaalikoneelta löytäneiltä, ihmisiltä toreilla ja monilta ystäviltä. Kiitos kaikille teille!

Vammalan torilla kävi tänään noin 150 kahvittelijaa. Kampanjapäällikköni leipomat herkulliset pullat tekivät kauppansa. Tampereella oli vähän hiljaisempaa. Kävin toimimassa rautatieaseman vitriiniin pariskunnalla kätilönä. Nyt on tiukkapiporouvan sylissä vauva. "Toivottavasti pieniin päin taas 2011."

Tänään oli kylmä ja pitkästä aikaa lauantaisauna tuntui hyvältä. Huomenna on lepopäivä ja illalla seurataan tuloksia. Vielä ei jännitä. Kummipoika soitti tänään ja kysyi, miksi heidän kylällään ei ole minun kuvaani. Lapset ovat ihmetelleet, miksi Marjon kuvia on Vammalassa niin paljon.

Kuuntelemalla rikastuu

Koen itseni etuoikeutetuksi. Ehdokkaana on ollut tilaisuus kuulla ajatuksia ja elämäntarinoita sellaisilta ihmisiltä, joita en muuten varmaan koskaan olisi kohdannut. Tänään esimerkiksi kuuntelin konkurssiin menneen yrittäjäperheen tarinaa. Itketti niin, että oli mentävä välillä hetkeksi tauolle. Vanha huippuravureita valmentanut mies kertoi elämästään. Eläkeiässä oleva alkoholisti sanoi äänestävänsä aina kommunisteja, mutta jäi sitten turinoimaan. Entinen nyrkkeilyn suomenmestari, rikosrekisterin saanut oman alansa huippuosaajana työskennellyt mies.

Kaikki tänään kuulemani nosti pintaan ajatuksen, että jokaisen eduskunnan päätöksen kohteena on ihminen. Jokainen laki koskee jollain tavalla jonkun persoonan elämää. Jokainen viranomaispäätös vaikuttaa, ja yksi ymmärtäväinen viranhaltija saattaa auttaa jotakuta ahdingossa olevaa jaksamaan päivän eteenpäin. Tarvitsemme inhimillisyyttä, todellista välittämistä.

Ihmisen elämä on merkillisen rikasta. Olen saanut rikastua kuuntelemalla.