Kokeilin eilen elämäni ensimmäistä kertaa rynnäkkökiväärillä ampumista. Se oli mielenkiintoista. Maalitaulu oli perinteinen pyöreä - ei siis ihmisenmuotoinen. Pohtiessani tilannetta myöhemmin huomasin, etten ollut miettinyt muuta kuin tarkkaa osumista. Olen joskus pohtinut sitä, miettiikö ampumista harjoitellessaan mahdollisia tositilanteita. Ilmeisesti ei, kun en minä herkkämielikään. Enkä nähnyt untakaan :)
Useimmille ampumista harrastaville se on varmasti tarkkuuslaji siinä missä vaikkapa keilailu. Silti on erittäin hyvä, että aseiden saatavuus pidetään tiukkana. Olin iloinen, että sain itse kokeilla asiantuntevassa ohjauksessa ja turvallisesti valvotussa tilanteessa.
17.5.09
13.5.09
Seiskaan tutustumassa
Muistan vielä esikoisen eskarikevään päivän, jolloin sydäntä pakahdutti tunne, että en voi enää varjella lasta maailman kolhuilta. Ekaluokkalainen joutuu tavallaan yksin kulkemaan koulutietä. Äiti ei siellä ole raivaamassa polkua.
Niin on hyvä. Pojista ei kasva vastuullisia miehiä, jos äiti pitää helmoissaan. Silti ajatukset palasivat samaan hetkeen tänään, kun olin keskimmäisen kanssa tutustumassa yläkouluun. Tiedän, että hän pärjää siellä, koska meillä on hyvä koulu. Silti on haikeaa lähettää lapsiaan kohti kasvua ja aikuisuutta, pärjäämään yhä enemmän omillaan.
Ja silti - melkein nelikymppisenäkin oma äiti on se turvallinen, jonka ohjeita mielellään kuulee ja jonka mukaan monesti omia toimiaan mittaakin. Ja äidin rukoukset kantavat.
Haikeudet hävisivät luistelemalla reilun kympin lenkin kunnon musiikinjytkeessä!
Niin on hyvä. Pojista ei kasva vastuullisia miehiä, jos äiti pitää helmoissaan. Silti ajatukset palasivat samaan hetkeen tänään, kun olin keskimmäisen kanssa tutustumassa yläkouluun. Tiedän, että hän pärjää siellä, koska meillä on hyvä koulu. Silti on haikeaa lähettää lapsiaan kohti kasvua ja aikuisuutta, pärjäämään yhä enemmän omillaan.
Ja silti - melkein nelikymppisenäkin oma äiti on se turvallinen, jonka ohjeita mielellään kuulee ja jonka mukaan monesti omia toimiaan mittaakin. Ja äidin rukoukset kantavat.
Haikeudet hävisivät luistelemalla reilun kympin lenkin kunnon musiikinjytkeessä!
10.5.09
Suosittelen Sastamalaa
Vietimme äitienpäiväviikonloppua yhdessä sisareni kanssa. Päiviin osui useita pienimuotoisia hauskoja elämyksiä.
Perjantaina oli balettikoulun kevätjuhla. Taas kerran pienet balleriinat saivat mielen iloiseksi. Ei haitannut yhtään, vaikka joku unohtui katselemaan kesken tanssin yleisöön. Katselijat nauttivat joka tapauksessa näkemästään.
Lauantaiana vierailimme Herra Hakkaraisen talossa. Paikan voi todeta pienehköksi ja kävellä pikaisesti läpi. Lapsi löytää sieltä kuitenkin mukavat puitteet vanhanaikaiselle kauppaleikille, ritarisaduille ja avaruusmatkailulle. Kaksi tuntia vierähtää helposti linnanneidoksi pukeutuneena.
Tänään retkeilimme Pirunvuorelle - äitienpäivän teemaan Pirttihirmujen vuoreksi muunnettuna. Danielssonin kivilinna herättää joka kerralla ihmetystä. Kuinka korkealle vuorenrinteeseen on saatu luonnonkivistä rakennettua koko talo ja kuinka iso vaiva on ollut raahata kaikki päivittäisen elämän tarveaineet sinne. Pirunvuoren maisemat Rautaveden yli ovat aivan omaa luokkaansa. Pidimme pyhäkouluhetken luolansuun tuntumassa.
Ja tietenkin - äiti sai aamupalan vuoteeseen valkovuokkojen kera.
Perjantaina oli balettikoulun kevätjuhla. Taas kerran pienet balleriinat saivat mielen iloiseksi. Ei haitannut yhtään, vaikka joku unohtui katselemaan kesken tanssin yleisöön. Katselijat nauttivat joka tapauksessa näkemästään.
Lauantaiana vierailimme Herra Hakkaraisen talossa. Paikan voi todeta pienehköksi ja kävellä pikaisesti läpi. Lapsi löytää sieltä kuitenkin mukavat puitteet vanhanaikaiselle kauppaleikille, ritarisaduille ja avaruusmatkailulle. Kaksi tuntia vierähtää helposti linnanneidoksi pukeutuneena.
Tänään retkeilimme Pirunvuorelle - äitienpäivän teemaan Pirttihirmujen vuoreksi muunnettuna. Danielssonin kivilinna herättää joka kerralla ihmetystä. Kuinka korkealle vuorenrinteeseen on saatu luonnonkivistä rakennettua koko talo ja kuinka iso vaiva on ollut raahata kaikki päivittäisen elämän tarveaineet sinne. Pirunvuoren maisemat Rautaveden yli ovat aivan omaa luokkaansa. Pidimme pyhäkouluhetken luolansuun tuntumassa.
Ja tietenkin - äiti sai aamupalan vuoteeseen valkovuokkojen kera.
7.5.09
Aikuisten yleisurheilua
Blogissa pitäisi oikeastaan kirjoittaa vain hyvin yleismaailmallisista asioista, ettei kukaan tee vääriä (tai oikeita) tulkintoja kirjoittajan persoonasta. Tämä tulee aina mieleen, kun kirjoitan jostain liikuntaan liittyvästä.
Ihan suotta - lukijan tulkinta on ihan oikea, jos hän kokee minun haluavan kertoa itsestäni liikunnallisena henkilönä. Kuten tiedämme, liikunnallisia ihmisiä on monenlaisia: on niitä, jotka katsovat mielellään, kun toiset liikkuvat ja niitä, jotka liikkuvat itse paljon. On vielä kolmaskin ryhmä - niitä, jotka joskus ovat liikkuneet paljon ja pyrkivät palaamaan taakse jääneeseen menneisyyteen vaihtelevalla menestyksellä. Kuulun tähän viimeiseen ryhmään.
Olin tänään mukana Vammalan Seudun Voiman aikuisten yleisurheilukoulussa. Osallistujia oli kaksi. Harjoittelimme kävelyä ja kuulantyöntöä ja oli hauskaa! Naisten kuula lensi niukin naukin yli kahdeksan metrin. Huomenna varmasti tuntuu lihaksissa. Edessä on vielä ainakin keihäänheittoa ja pituushyppyä. Mahdollisesti ensiapua ja jääpussejakin.
Kun vielä oppisi pääsemään eroon ajatuksesta, ettei ole cool nauttia heittelemisestä tai hyppelemisestä. Minkälainen aikuinen nainen nauttii jalkapallon perässä juoksemisesta? Moni tykkäisi, muttei kehtaa. Miksi ylipainoisella keski-ikäisellä naisella olisi yhtään sen vähemmän oikeus nauttia liikkumisesta ja pelaamisesta kuin kaljamahaisella keski-ikäisellä miehellä?
Ihan suotta - lukijan tulkinta on ihan oikea, jos hän kokee minun haluavan kertoa itsestäni liikunnallisena henkilönä. Kuten tiedämme, liikunnallisia ihmisiä on monenlaisia: on niitä, jotka katsovat mielellään, kun toiset liikkuvat ja niitä, jotka liikkuvat itse paljon. On vielä kolmaskin ryhmä - niitä, jotka joskus ovat liikkuneet paljon ja pyrkivät palaamaan taakse jääneeseen menneisyyteen vaihtelevalla menestyksellä. Kuulun tähän viimeiseen ryhmään.
Olin tänään mukana Vammalan Seudun Voiman aikuisten yleisurheilukoulussa. Osallistujia oli kaksi. Harjoittelimme kävelyä ja kuulantyöntöä ja oli hauskaa! Naisten kuula lensi niukin naukin yli kahdeksan metrin. Huomenna varmasti tuntuu lihaksissa. Edessä on vielä ainakin keihäänheittoa ja pituushyppyä. Mahdollisesti ensiapua ja jääpussejakin.
Kun vielä oppisi pääsemään eroon ajatuksesta, ettei ole cool nauttia heittelemisestä tai hyppelemisestä. Minkälainen aikuinen nainen nauttii jalkapallon perässä juoksemisesta? Moni tykkäisi, muttei kehtaa. Miksi ylipainoisella keski-ikäisellä naisella olisi yhtään sen vähemmän oikeus nauttia liikkumisesta ja pelaamisesta kuin kaljamahaisella keski-ikäisellä miehellä?
25.4.09
Hoppuviikko
Takana tiukka viikko: maanantai opetusta ja kaupunginhallitus, tiistai opetusta ja Seinäjoella opiskelijaillassa puhumassa, keskiviikko Helsingissä puolueen työvaliokunta, torstaina Helsingissä yhdistyksen hallitus ja Karkussa raamattukurssin viimeinen ilta, perjantaina kurssin päätöspäivä, radiohartaus, kolumni ja puoluevaltuuston tiedotepohjien valmistelua ja tänään kuuden junalla Helsinki puoluehallitus ja puoluevaltuusto sekä EU-vaalistartti.
Näyttää aika tiiviiltä, mutta ensi viikko onkin sitten lomaa. Junamatkoilla sain sitä paitsi nauttia på svenska Liza Marklundin kirjasta Livstid ja äsken kävin rullaluistelemassa.
Ihminen sortuu helposti suorittamiseen, mutta toisaalta on hyvä oppia siihenkin, että paljon ehtii ja jaksaa, kunhan ei stressaa kaikkea yhtäaikaa. Yksi asia kerrallaan ja kaiken ehtii ajallaan.
Näyttää aika tiiviiltä, mutta ensi viikko onkin sitten lomaa. Junamatkoilla sain sitä paitsi nauttia på svenska Liza Marklundin kirjasta Livstid ja äsken kävin rullaluistelemassa.
Ihminen sortuu helposti suorittamiseen, mutta toisaalta on hyvä oppia siihenkin, että paljon ehtii ja jaksaa, kunhan ei stressaa kaikkea yhtäaikaa. Yksi asia kerrallaan ja kaiken ehtii ajallaan.
19.4.09
160 v
Mieheni sisarussarjassa kaikki ovat valinneet puolison (mielestään) parhaasta vuosikerrasta. Tasavuodet täyttyvät siis samaan tahtiin. Tänä viikonloppuna juhlimme jälleen yhdessä - nyt täyttyvää 160 vuotta. Omat pyöreäni tulevat täyteen viimeisenä syksyllä. Juhlimme jo edesmenneen anoppini kotimaisemissa entisen Mouhijärven puolella eli Sastamalassa.
Minua on siunattu upean huumorintajuisella joukolla kälyjä ja lankoja. Välillä putoan itse hitaampana joukosta. Nauraminen on aina yhtä hauskaa - voisi todeta lähes nykäsmäisesti.
Pelaaminen on tällä joukolla myös aina mieluista. Nyt pääsin tutustumaan Upongoon, joka mukailee tietokonepelinä tuttua Tetristä. Olin siihen aikoinaan ihan koukussa, joten tämä uusi tuttavuus oli luonnollisesti nautinto.
Yöllä heräsin pariin otteeseen kurjen huutoon. Se oli upeaa!
Minua on siunattu upean huumorintajuisella joukolla kälyjä ja lankoja. Välillä putoan itse hitaampana joukosta. Nauraminen on aina yhtä hauskaa - voisi todeta lähes nykäsmäisesti.
Pelaaminen on tällä joukolla myös aina mieluista. Nyt pääsin tutustumaan Upongoon, joka mukailee tietokonepelinä tuttua Tetristä. Olin siihen aikoinaan ihan koukussa, joten tämä uusi tuttavuus oli luonnollisesti nautinto.
Yöllä heräsin pariin otteeseen kurjen huutoon. Se oli upeaa!
16.4.09
Kiitos Susan Boyle
Olen hassulla tavalla herkkä. Kun Marja-Liisa Kirvesniemi aikoinaan hiihti olympiakultaa, itkin joka kerralla kun maaliintulo samana päivänä televisiossa näytettiin. Nyt olen itkenyt jo kolme kertaa katsoessani Susan Boylen laulua brittien Talent-kisassa.
Keski-ikäinen, pyöreä, Pekan ja Pätkän Justiinaa muistuttava nainen herättää hilpeyttä yleisössä ja tuomareissa ennen esitystä. Mutta minkä yllätyksen hän tarjoaakaan!
Mitä skotti Susan meille opettaa? Olemme oppineet arvioimaan ihmisen kyvyt sen perusteella, miltä hän näyttää. Kuori on tullut sisusta tärkeämmäksi.
Hyvä esimerkki kotimaasta vähän samasta on Virpi Hämeen-Anttila, joka muinaisten kielten tutkijan roolissaan ei paljon huomiota saanut arkisella olemuksellaan. Kun selvisi, että hän osaa kirjoittaa myös varsin kohtuullisia romaaneja ihan suomeksi eikä sanskriitiksi, hänet löydettiin keskustelijaksi ja kolumnistiksi. Äly ja oppineisuus ei sinänsä riittänyt. Olisi ehkä kelvannut, jos kyseessä olisi ollut Miss Suomi -kisan entinen finalisti.
Keski-ikäinen, pyöreä, Pekan ja Pätkän Justiinaa muistuttava nainen herättää hilpeyttä yleisössä ja tuomareissa ennen esitystä. Mutta minkä yllätyksen hän tarjoaakaan!
Mitä skotti Susan meille opettaa? Olemme oppineet arvioimaan ihmisen kyvyt sen perusteella, miltä hän näyttää. Kuori on tullut sisusta tärkeämmäksi.
Hyvä esimerkki kotimaasta vähän samasta on Virpi Hämeen-Anttila, joka muinaisten kielten tutkijan roolissaan ei paljon huomiota saanut arkisella olemuksellaan. Kun selvisi, että hän osaa kirjoittaa myös varsin kohtuullisia romaaneja ihan suomeksi eikä sanskriitiksi, hänet löydettiin keskustelijaksi ja kolumnistiksi. Äly ja oppineisuus ei sinänsä riittänyt. Olisi ehkä kelvannut, jos kyseessä olisi ollut Miss Suomi -kisan entinen finalisti.
Subscribe to:
Posts (Atom)
