Helsingissä

Lähdin 7 aikaan ajamaan Tampereelle ja siellä Pendoliinoon, joka lähti myöhässä. Ei mitään yllättävää. Helsingissä kaksi kokousta, joiden välissä vartti lounastaukoa. Sitten hikinen hetki ilman tulosta tavaratalon sovituskopissa. Piti edes yrittää shoppailla, kun kerran Stadissa tuli käytyä. Yleensä en ehdi muuta kuin asemalta eduskuntataloon ja takaisin. Juna Treelle ja parin minuutin marginaalilla autolla Ellivuoreen kaupungin kokoukseen.

Illallispöydässä oli mielenkiintoista kuulla, kuinka meillä Vammalassa on hoidettu hyvin ruohonjuuritasolla työttömyysongelmaa. Kuullosti siltä, että tosiasiat tunnustaen autetaan toisia kiinni työelämään lähes kädestä pitäen ja toisaalta autetaan pois kortistosta ne, jotka eivät kerta kaikkiaan työhön enää kykene. Työttömyysluvut ovat todella matalat ja täältä käydään ottamassa oppia ympäri Suomea ja maailmaakin. Tuli olo, että vain ihmisestä välittämällä voidaan päästä tuollaisiin tuloksiin!

Kuljin minä kerran kesäyönä

Joskus olisi hienoa kävellä kokonainen valoisa kesäyö ja katsella hiljaista maailmaa. Sama tunne tulee kirkkaana lumisena kuutamoyönä talvella. Maailma on toisenlainen ja polustakin tulee toisenlainen.

Aina ei tarvitse tehdä kuten yleensä. Jo niin pieni asia voi olla virkistävä kuin istumapaikan vaihtaminen. Monissa toimielimissä ja kokoontumisissa muotoutuu hiljaisella sopimuksella vakipaikkoja. Tavan murtaminen herättää toimintaa.

Tällä ajatuskululla ei ollut mitään syvää yhteiskunnallista pohdintaa taustalla. Maailmaa on silti hyvä katsella välillä eri valaistuksessa kuin tavallisesti.

Juhlainen arki

Tein vähän lyhyemmän työpäivän, koska on puoliskoni ympäripyöreä vuosipäivä. Aamukahvi vuoteeseen on meillä vakitapa lapsillekin ja myös meille vanhemmille. Pojat soittivat muutamaan kertaan mummun ja vaarin luota mökiltä, kun uusiin kuviin oli tarttunut hauenvonkaleita. Taisi olla vähän tarvis osoittaa, että hyviä olivat vieheet, joiden ostoa isä vastusti. Neitokaisemme tuli yökylästä aamupäivällä.

Kukkapenkki riisuutui juolavehnästä. Kylvin vähän myöhäisiä kukan siemeniä kohtiin, joista olen jo aikaisemmin onnistunut kitkemään lähes kaiken muun - paitsi rikkaruohot. Typy 8 v teki kärsivällisesti satsin lusikkaleipiä ja Sankari muurasi grillin loppuun. Taisi tulla keksijämallia, sillä yleensä paistotaso on nostettavissa tai laskettavissa, mutta meillä tuli liikkuu tarpeen mukaan ylös alas konevoimalla.

Illalla vanha ystävämme tuli yllätysvierailulle ihanan mansikkakakun kera.

Leikattu nilkka kesti jo vähän hölköttelyä, mutta en uskaltanut pitkään. Tien pielestä löytyi tuoreita kieloja, vaikka suurin osa on jo kuivunut. Pieni sadekuuro teki hyvää niille kuten juuri avautuville juhannusruusuillekin.

Oikeudenmukaisuutta vanhempainrahaan

Pohdin eilen iltapäivällä ja tänäänkin vielä vanhempainrahan ja työmatkavähennyksen yhteensovittamista. Työn tekemiseen kauempanakin kotoa kannustetaan palauttamalla tavallaan osa matkoihin uponneesta tulosta pienempänä verona. Vanhempainraha puolestaan lasketaan tulosta, josta on tehty matkakuluvähennys. Vanhempainraha on siis pienempi, koska henkilö on saanut työmatkavähennyksen.

Näin toimitaan sosiaali- ja terveysministeriön mukaan siksi, että vanhempainrahalla pyritään samaan tilanteeseen kuin oli ennen vapaalle jäämistä. En millään näillä matemaattisilla kyvyillä ymmärtänyt, miksi vanhempainrahasta pitää ikään kuin vähentää normaalisti työmatkoihin kuluva osuus. Useimmiten matkoihin palaa kaiken lisäksi paljon enemmän rahaa kuin vähennyksee huomioidaan.

Jos olet jäämässä vanhempainvapaalle lähivuosina, laske tarkkaan, kannattaako työmatkavähennystä ottaa vastaan. Se saattaa tulla kalliiksi.

Minäkö kamala?

Tein tänään ikävän huomion. Äitiys on merkinnyt sen huomaamista, että en olekaan niin kärsivällinen, lämmin ja mukava ihminen kuin toivoin olevani etenkin pieniä ihmisiä kohtaan. Nyt tajusin, että murrosikä on sitä, että sen ilmoittavat huomanneensa myös toiset, ei enää niin pienet ihmiset ja he eivät välttämättä pyri lainkaan pehmentämään ajatuksiaan!

Edessä on kipeitä kasvun vuosia - eikä vähiten äidillä!

Ilta kuluu taas hallituksessa. Mielenkiintoisia asioita on pohdittavana, kun harkitaan kuntaliitoksiakin.

Juhlatunnelmia

Eilen aamulla tohinalla lasten kevätjuhlaan. Ainoa kouluvuosi, jona lapsemme ovat samassa koulussa, on päättynyt. Esikoinen siirtyy yläasteelle. Vuoden työ oli mennyt todistuksista päätellen hyvin. Arvosanat ja rastit kertovat senkin, missä on vielä parantamisen varaa. Ansaittu loma joka tapauksessa alkoi.

Kävimme nuorimman serkkuni ylioppilasjuhlissa. Oli mukavaa nähdä samalla muutakin sukua. Illalla erityisen mieluisissa yo-juhlissa. Ystäväni, kahden alle kouluikäisen äiti, maatalon emäntä, sai valkolakkinsa. Kunnioitettava punnerrus.

Tänään vielä lasten pikkuserkun juhlat ja sitten palaamme arkeen. Lapset ja puolisoni loma-arkeen. Eduskunnassa työt jatkuvat itse asiassa läpi kesän.

Kansallispuku äidiltä tyttärelle

Suomen täyttäessä 60 vuotta tokaluokkalaisella tytöllä itsenäisyyspäivän juhlassa Kankaantaan ala-asteella oli päällä Munsalan kansallispuku. Tänään noin 30 vuotta myöhemmin sama puku oli seuraavan polven tokaluokkalaisella Muistolassa oppilaiden omassa kevätjuhlassa. Tuntui varsin juhlavalta. Essu ja paita täytyi uusia kellastuneiden ja vähän nuhrautuneiden tilalle. Eipä löydy montaa muuta yhtä kauan muodissa pysyvää asua.

Tyttöseni ihmetteli, että kuinka yksi pieni mekko voi herättää niin paljon huomiota, kun kaupungilla ihasteltiin asua. Kansallispuku on kyllä kaiken ihastelun väärti.

Kesäkuu. Olen pahoillani omasta ja toisten puolesta, mutta tämän ihanan auringonpaisteen ja valoisien iltojen keskellä en onnistu hukkamaan pessimistin ajatusta. Vain muutama viikko ja päivä alkaa jälleen lyhentyä!