Marjo Anttoora

Ollaan yhdessä jouluihmisiä!

2011-12-19T07:06:00.000-08:00

Suomalaiset miehet ovat jouluihmisiä. Lähes 90 prosenttia miehistä tunnustautui Suomalaisen Työn Liiton nettikyselyssä jouluihmisiksi. Kyselyssä viitattiin haluun noudattaa jouluperinteitä. Todettiin, että mies haluaa joululta rauhaa, perinteitä ja hyvää mieltä.

Jouluihminen lienee siis sellainen, jolle joulu on mieluinen ja joka haluaa viettää perinteistä juhlaa hyvällä mielellä. Mielestäni tutkimuksen tulos oli ennakoitavissa, vaikka tekijöiden oletus oli, että Suomen miehet olisivat välinpitämättömiä joulun suhteen. Kukapa ei tuollaista juhlaa toivoisi? Se oli yllättävää, että moni mies toivoo joululahjaksi tavaran sijaan tunteita, kuten halauksia ja rauhallista mieltä. Hyvä lahjavihje myös naisille! Kiirettä ja hössöttämistä miehet eivät halunneet. Oletko muuten tavannut jonkun, joka niitä kaipaa?

Jäin miettimään, minkälainen lopulta on todellinen jouluihminen. Edellyttääkö se halua ostaa lahjat jo kesäkuumilla, halua siivota komerot, joissa ei pyhiään kuitenkaan aio viettää ja halua tuntea, haistaa ja maistaa ympärillään juhlan? Jos näin ajattelisimme, vain hyvinvoinnin keskeltä löytyisi joulu. Hyvä mieli ja rauha siis riittää, mutta mistä niitä saa.

Jouluihminen löytyy seimen vierestä. Vähän hämillään hän siinä ehkä seisoo ja miettii, miten siihen löysi. Heinissä makaa lapsi, jonka syntymäpäivää vietetään. Häntä kutsutaan Rauhan ruhtinaaksi, Vapahtajaksi ja maailman valkeudeksikin. Siinä on ensin hankala olla, koska lapsesta hohtava valo pakottaa näkemään oman itsensäkin kovin tarkkaan. Edellisen joulun jälkeen on mielessä ollut niin monenlaista, sanat ovat satuttaneet läheisiä eikä teoissakaan ole paljon kehumista. Rauhattomuus kuvaa paremminkin seimelle tulijan ensituntoja. Ajatuksissa käy sekin, että jos muut huomaavat, mitä valo paljastaa. Moni käväisee lapsen luona vain jouluna ja niin pikaisesti, että rauhattomuus jää ainoaksi huomioksi.

Kun tarkkaan kuuntelee, jouluyössä kuuluu laulua: "Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa." Jeesus-lapsi on tullut tuomaan rauhan, ei rauhattomuutta. Oma syyllisyys ja epävarmuus siitä, onko lainkaan tullut oikeaan paikkaan, tekevät levottomaksi. Jumala ei kuitenkaan rakasta ihmisiä siksi, että he ovat hyviä vaan siitä huolimatta, että he ovat pahoja. Lapsi syntyi vastaamaan Isän edessä ihmisten pahuudesta ja kärsimään sen rangaistuksen, joka pahantekijälle kuuluu. Jouluihminen uskoo tämän ja saa rauhan, joka tekee hyvän mielen ja juhlan. Ethän sinä ole välinpitämätön joulun suhteen?

Uudet tuulet

2011-11-14T10:53:00.000-08:00

Olen työskennellyt sisäasiainministeriössä ministeri Päivi Räsäsen valtiosihteerinä nyt neljä ja puoli kuuta. Työ on kiireistä ja erittäin mielenkiintoista. Koen jo nyt saaneeni paljon, mutta kyllä minulta vaaditaankin. Elämässä oppii eniten silloin, kun on pakko.
Liikuntaharrastus on jäänyt vähemmälle, mutta tänäänkin kipaisin puolen tunnin lenkin, samoin kuin eilen. Jos viimeinen vuosi ei olisi ollut niin liikunnallinen, en varmasti olisi jaksanut tätä tiivistä alkurupeamaa.
Viime aikojen mielenkiintoisin työkokemus oli Puolassa Prahan prosessin Immigration and development -konferenssi. Iltaohjelmassa oli Poznanin satakielten, poika ja mieskuoron konsertti. laulu oli kaunista, mutta pakahduttavaa oli alkaa miettiä, kuinka erilaisia ihmiskohtaloita oli siinä kasvojen edessä. Pieniä kasvavia pojankoltiaisia, joita hymyilytti virallisen yleisön edessä. Harmaapäitä herrasmiehiä, jotka ovat eläneet lapsuuttaan sodanjälkeisissä vaatimattomissa oloissa. Ihmiset ovat tavattoman mielenkiintoisia.

Harmittaa

2011-02-24T23:13:00.000-08:00

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän työntekijänä avustan edustajia valtiopäivätoimiin liittyvissä tehtävissä. Niissä työtehtävissäni en tarvitse Raamattua.

Elämäni arvopohja perustuu kuitenkin Jumalan sanaan ja toivon, että sen vaikutus läpäisee toimintaani myös työntekijänä. Koen, että tämän arvopohjan vuoksi en tule kohdelluksi yhdenvertaisesti mediassa.

Kristillisdemokraattien arvopohja on sama kuin itselläni. Jotta toimisimme rehellisesti meidän on puhuttava asioista, joista olemme eri mieltä. Nyt systeemi toimii niin, että kun puhumme, väitetään, että emme puhu mistään muusta. Väitetään, että lyömme Raamatulla päähän.

Suurin osa työstäni koskee niiden valiokuntien asioita, joissa edustajiamme istuu. Kyse on aivan samoista asioista kuin muissa puolueissa. Työn sisältö on politiikkaa, joka kaikilla puolueilla ja kaikilla poliitikoilla perustuu johonkin arvopohjaan.

Koen, että myös henkilökohtainen työpanokseni, esimerkiksi poliittisten ohjelmien kirjoittaminen, mitätöidään tällä hetkellä tyystin. Tämä ei ole kivaa! Mutta elämä on.

Hyvää ystävänpäivää!

2011-02-14T02:04:00.000-08:00

Työelämä tekee meidät kiireisiksi ja se, mitä työltä jää aikaa, kuluu harrastusten tai lasten harrastusten parissa. Koti on siirtymässä japanilaiseen tyyliin tiukan intimiteetin piiriin eli ystäviä sinne ei kutsuta. Kuinka käy ystävyyden?

Ystävyys eri ikäluokkien, sosiaaliluokkien (on niitä!) ja ammattikuntien välillä harvinaistuu. Aikaa ja mahdollisuuksia kohtaamisiin on yhä vähemmän. Kaksi poikkeusta löytyy. Lasten harrastuksien parissa tutustuu uusiin vanhempiin - mutta vapaaehtoisten vähyyden vuoksi on parasta pysytellä ydisjoukon ulkopuolella, etenkin jos on jees-mies. Töitä on tarjolla enemmän kuin voimat sallivat.

Seurakunnassa on vielä mahdollisuus kohtaamisiin, mutta sielläkin on menty huonompaan suuntaan. Jumalanpalveluksen merkitys koko perheen juhlana on unohtumassa kasvatuksen puuttuessa. Pingiskerhoissa ei näe mummoja eikä ompelupiirissä nuoria kundeja.

Mitä tästä kaikesta seuraa? Itsekkyyden kasvua. Tärkeintä on, että minulla ja minun perheelläni menee hyvin. Yhteisöllisyyden kadotessa vahvistuu myös ajatus - yhteiskunnan tehtävä on huolehtia lähimmäisistäni ja itse asiassa myös minusta!

Hyvää ystävänpäivää! Ystävyys on retroa ja trendikästä, jos me niin päätämme!

Hyvää joulua!

2010-12-21T07:56:00.001-08:00

Riemullista Vapahtajan syntymäjuhlaa kaikille!

Ajatuksia itsenäisyydestä

2010-12-03T10:31:00.000-08:00

Asiat, jotka on ollut vähällä menettää, tulevat tärkeiksi.
Bloggaajista ja lukijoista ei juuri kukaan ole kokenut aikaa, jolloin Suomi oli vähällä menettää itsenäisyytensä. Siihen aikaan meidän ajatuksemme aina itsenäisyyspäivänä tavalla tai toisella pyritään siirtämään. Osin siksi, että osaisimme kunnioittaa niitä, jotka puolustivat itsenäisyyttä ja osin siksi, että ymmärtäisimme, mitä meillä on.

Sotaveteraani ja sotainvalidi ovat meille sanoja, jotka liitämme vanhoihin miehiin. Kerran ne liitettiin nuorukaisiin, isiin, veljiin, poikaystäviin. Miehiin, jotka eivät olleet sen kummallisempia sankareita kuin sinä. He eivät olleet suunnitelleet sotilasuraa ja sodankäyntiä vaan hyvin tavallista elämää – opiskelua, työntekoa, hauskanpitoa. Nuoret miehet eivät aikoneet tulla tutuiksi jälkipolville sankarivainajien taulusta.

Mitä sellaista meillä on, minkä vuoksi silloin taisteltiin?

Itsenäisyys on jotain hyvin konkreettista. Kaksi sanaa kuvaa sen sisällön hyvin:
vapaus ja oikeudet. Suomen perustuslaista löytyvät perusoikeudet, jotka huomaamattamme ohjaavat tavallisia arkipäiviämme turvallista rataa.

Suomen perustuslain mukaan meistä ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tätä kaikkea kutsutaan termillä yhdenvertaisuus.

Sinulla on vapaus liikkua tässä maassa ja valita, minne tahdot asettua asumaan. Voit myös lähteä maasta ja saat tulla takaisin. Kotisi on rauhoitettu ulkopuolisilta, eikä kirjeitäsi sensuroida. Et joudu vankeuteen siitä, että ilmaiset ajatuksiasi.

Itsenäisyyden menettäminen on monelle merkinnyt henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden menettämistä. On mennyt myös oikeus elämään.

Sinulla on vapaus ja oikeus puhua omaa kieltäsi, oikeus opiskella, oikeus kuunnella haluamaasi musiikkia. Oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Kuulut ehkä johonkin yhdistykseen ja siitä saat myös vapaasti erota tai halutessasi vaikka perustaa oman yhdistyksen.

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Tässä on mainittuna vain osa aivan keskeisimmistä oikeuksistamme. Huomaisit arvostaa niitä, jos maassamme olisi yllättäen vieras johto, joka kumoaisi perusoikeutemme.
Minulle henkilökohtaisesti itsenäisyyden keskeisin merkitys näkyy salkoon vedetyssä lipussamme.

Tässä maassa saamme vapaasti uskoa ja opettaa, että Jeesus on maailman Vapahtaja. Isä meidän rukouksessa rukoilemme " Tulkoon sinun valtakuntasi". Sama rukous sisältyy siniristilippuun. Sanotaan, että Jumalan valtakunta on niiden ihmisten sydämissä, jotka uskovat Jeesukseen. Lippumme sisältää rukouksen, "anna valtakuntasi olla myös täällä meidän keskuudessamme. Anna tässä maassa olla niitä, jotka ovat matkalla Taivaan valtakuntaan." Ilman tätä rukousta vapautemme on vain määräaikaista.

Terveys on aarre

2010-11-06T10:30:00.000-07:00

Nautiskelin tänään Rautavden maratonin juoksun yhteydessä ystävän kanssa kympin matkan. Vielä vuosi sitten olin tukehtua eduskunnan koripallovuorolla. Sinnikäs ponnistelu on tuottanut tulosta ja tiedän, että jos saan olla terve, vuoden päästä kunto on taas hiukan parempi.

Elämäntapojen muuttaminen vaatii sinnikkyyttä. 12 kg:n pudotus vuodessa on vaatinut monta kieltäytymisen hetkeä ja mielessä on yhä pelko repsahtamisesta. Parhaaksi voimavaraksi on osoittautunut terve itserakkaus. Itseinholla ei pitkälle potki uppoamatta ensimmäisen ylimääräisen suupalan jälkeen itsesääliin.

Puoli tuntia on lyhyt aika, jos sen istuu sohvalla tai lehden ääressä. Kolme kertaa viikossa se on kuitenkin jo riittävän pitkä aika sopivan liikuntariippuvuuden syntymiseen. Tänään kävelin aamulla 4,5 km ja juoksin kympin, mutta vielä illalla olisi tehnyt mieli lähteä uudelleen liikkeelle. Jalkavaivojen jälkeen jokainen lenkki, koriskerta tai bodypump tuntuu lahjalta. Liiku sinäkin niin kauan kuin kroppa sallii. Aloita hellästi, itseäsi kuunnellen.

Valopää

2010-10-24T09:31:00.000-07:00

Kaamosmasennuksen oireisiin kuuluu halu tankata hiilihydraatteja iltaisin. Kaamosaikana on tavallista, että paino nousee pari kiloa. Kymmenen vuoden suklaakekkerit hämäränhyssyssä tuovat siis parikymmentä liikakiloa, ellei valon voittaminen kevään tullessa saa aikaan ryhdistäytymistä liikkumisessa ja syömisessä.

Markkinoille on tulossa uusi, keksijätkin yllättänyt kaamosmasennuksen häädin - korvavalo. Kyllä olisi mummu ihmetellyt aikanaan, jos olisi käsketty sytyttää valot korvaan, ettei syksyn hämäryys voita alakulollaan.

Minun logiikkani mukaan korvavalo on osaratkaisu ylipaino-ongelmaan. Toinen apu voi löytyä diabeteksen hoitoon valmistetuista inkretiinimimeeteistä. Lääke tuo kylläisyyden tunteen ilman sivuvaikutuksia.

Samaa mieltä

2010-10-16T04:46:00.001-07:00

Asiasta, jossa toisen puolen argumentteja ei ymmärrä, on vaikea käydä rakentavaa keskustelua. Homoista, siitä nyt puhutaan.

Otan kantaa pariin asiaan. Itse homoudesta olen samaa mieltä kuin Päivi Räsänen. Jumala rakastaa jokaista ihmistä riippumatta hänen taipumuksistaan, mutta hän ei hyväksy kaikkea sitä, mitä me taipumustemme pohjalta toteutamme elämässämme.

Ensinnäkin - kristityt eivät luule olevansa parempia kuin muut ihmiset. Tai osa voi luulla olevansa, mutta se ei ole kristinuskon sisällöstä nouseva käsitys. Jokainen ihminen on Jumalan edessä samanarvoinen ja sen opetuksen mukaan kristityn tulee suhtautua lähimmäisiinsä. Se, että joku pääsee Taivaaseen ja joku toinen taas ei, ei ole mitenkään riippuvainen ihmisen hyvyydestä.

Toisekseen - tuomitseminen ei ole sitä, että kertoo lakien sisällöstä. Se ei ole edes syyttämistä. Jumala on antanut lain - meidän tehtämme on kertoa sen sisällöstä. Tähän lakiin sitoutunut omatunto syyttää, Jumala tuomitsee.

Kolmanneksi - Jumala myös armahtaa. Sekään ei ole meidän tehtävämme. Vaikka minä "armahtaisin" ja alkaisin hyväksyä omassa ja toisten elämässä sitä, mikä on Jumalan lain vastaista, se ei auta Tuomarin edessä. Onko siis parempi rakastaa lähimmäistään niin, että antaa hänen kulkea hyvällä mielellä kohti tuomiota ja rangaistusta vai pahoittaa hänen mielensä kertomalla, mihin hän on syyllistynyt ja syyllistymässä, jotta hänellä on mahdollisuus saada vapauttava tuomio?

Kodin ja koulun välimies

2010-08-10T23:39:00.000-07:00

LÄhetin tänään kolme koululaistani kunkin eri kouluun. Heidän kouluaikansa on sisältänyt pääosin hyviä kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä ja opettajan ja lapsen yhteistyöstä. Monessa kodissa on toisin.

Suomalaiset vanhemmat ryhtyvät yhä useammin toimenpiteisiin, myös oikeudellisiin, kun opetus tai opettaja eivät toimi toivotulla tavalla. Aihettakin varmaan toisinaan on, mutta ilmiö kertoo myös muusta. Koulun ja opettajan auktoritetti oman alansa asiantuntijana kyseenalaistetaan. Opettajalle ei anneta oikeutta kasvattajan rooliin tavalla, joka poikkeaa kodin tavasta.

vanhemmilla on oikeus päättää, kuinka kodissa toimitaan. Kouluun asti se oikeus ulottuu kuitenkin vain rajallisesti. Lasta on kohdeltava kunnioittaen hänen fyysisiä rajojaan, hänen mielipiteitään ja koko persoonaa. Tietyt toimintatavat ja myös käytöstavat tulee kuitenkin voida vaatia kaikilta oppilailta samoin.

Mielestäni koulujen ja kotien ristiriitatilanteita varten olisi hyvä olla olemassa ulkopuolinen välimies, sovittelija. Hän ei pitäisi vanhempien ja oppilaiden puolta, eikä opettajien ja koulun puolta, vaan tasapuolisesti toisi esiin pelisäännöt ja auttaisi ristiriitatilanteiden ratkaisussa. Rehtori hoitaa tällaiset tilanteet tiettyyn rajaan asti, mutta tulehtuneessa tilanteessa hän on asianosainen. En pidä ajatuksesta, että suomalaisten kotien ja koulujen, oppilaiden ja opettajien välisiä asioita on vietävä oikeuteen - tarvitaan pehmeämpi, mutta tehokas tapa setvimään hankalimpia tilanteita.

Mopopojat

2010-07-21T09:32:00.000-07:00

On murheellista huomata, kuinka nuorten keskuuteen on hiipinyt asenne, joka sallii laittoman toiminnan. Aina pojat ovat pitäneet vauhdista ja värkänneet mopojensa kanssa, mutta mielestäni toiminnan vaarallisuudesta oltiin jollain tasolla tietoisia paremmin takavuosina. Nyt kerskutaan siitä, kenen peli on parhaiten viritelty.

Kun viritetyllä mopolla ajaa kolarin, hymy happanee. Ongelmia tulee vakuutusyhtiön ja poliisin kanssa. On ikävä huomata, ettei aiheutettua vahinkoa korvatakaan vakuutuksesta - ja vahinko voi olla vaikka elinikäinen vamma.

Kaikki lait eivät ole onnistuneita, mutta kaikilla niillä on pyrkimys johonkin hyvänä pidettyyn. Turvallisuus on ehkä tylsää, mutta siitä on silti enemmän iloa kuin vuosista vaikka pyörätuolissa tai syyllisenä jonkun kuolemaan. Mielestäni voisi hyvin ottaa mopon poliisilaitoksen varastoon muutamaksi viikoksi heti, kun viritelmiä ilmenee. Sateessa ja paisteessa polkupyöräillessä voi sitten miettiä, pitääkö enemmän bensan vai ruisleivän voimalla kulkevasta pyörästä.

Kuka hoidetaan ensin?

2010-07-05T01:18:00.000-07:00

Tuoreen tutkimuksen mukaan Etelä-Karjalassa viikonloppuisin sairaalapäivystykseen tulevista aikuisista 60–80 prosenttia on humalassa. Mitä tämä merkitsee hoitohenkilökunnan turvallisuudelle? Ja miten sen kokevat selväpäiset potilaat?

Olen itse istunut kerran Helsingissä Marian sairaalassa ikimuistoiset tunnit hirvittävästä päänsärystä kärsivän puolisoni kanssa. Olimme helppoja asiakkaita. Pyysin vastaanotosta välillä särkylääkettä, koska näin, että särky oli poikkeuksellista. Lääkettä ei voitu antaa, jottei se hankaloita tutkimista.

Välillä käytävällä vilahti tuttu lääkäri, jonka aikaa vei juovuksissa päänsä kolauttaneen miehen rauhoittaminen ja ompeleminen. Kun lopulta pääsimme toisen lääkärin luo ja päänsäryn aiheuttajaksi oli todettu aivokalvontulehdus, lääkäri totesi, että olisimme voineet yrittää päästä nopeammin sisään tuon tutun lääkärin avulla.

Epäoikeudenmukaisuuden tunne oli vahva. Vastaanotolla on ammattilaisten osattava arvioida hoidon tarpeen järjestys. Se ei tapahdu tuttuuden perusteella eli suhteilla. Toki koin myös niin, että meillä olisi ollut kiireempi kuin itse onnettomuutensa aiheuttaneella juopuneella. Hoito hänellekin silti kuului.

Saman lääkärikäynnin johdosta opin arvokkaan asian romanikulttuurista. Lähdimme Meilahden sairaalaan, jonka pihalla oli runsaasti romaninuoria. Sairaalan aulassa istui vanhempia rouvia. Iltahämärässä olin vähän peloissani, mistä on kysymys, mutta vanhukset neuvoivat ystävällisesti oikealle ovelle. He istuivat muuten jo suljetussa aulassa poikkeusluvalla. Suku, heimo oli valvomassa - lähellä sitä, jonka aika oli lopuillaan. Kokemus yhteisöllisyydestä ja läheisten tuesta oli todella vahva!

Uskonto pois -mitä tilalle?

2010-06-13T21:20:00.000-07:00

Kokoomus haluaa uskonnonopetuksen pois kouluista. Vihreiden taholta kiiteltiin linjausta, koska lasten jako eri uskontojen opetusryhmiin ei edistä maahanmuuttajien kotoutumista.

Suomalainen kristillisyys ohenee opetuksen puuttuessa jo nyt. Sitä mitä ei tunneta, on helppo halveksua ja pilkata. Moni lapsi yhdistää surutta samaan lauseeseen Jeesuksen ja pilkkasanat. Aikuisten kommentit osoittavat, että perus asiatieto kristinuskon sisällöstä lausumien takana on vähäistä.

Maahanmuuttajat, etenkin muslimit, pitävät huolta koulun ulkopuolisesta uskonopetuksesta. On naiivia ajatella, että kristinuskon väistyessä jäljelle jää arvovapaa monikulttuurisuus. Islamin tavoite on levitä - niin on kristinuskonkin. Evankeliumia julistetaan siinä tarkoituksessa, että ihminen löytäisi armahtavan Jumalan ja tien Taivaaseen. Islamin tavoite on toinen. Olisi hyvä miettiä, mitä se kertoo sisällöstä, että pelko ja terrorinuhka hiljentävät islamkriittisyyden, mutta kristityille pyhiä asioita saa julkisesti pilkata.

Mietin, olisivatko kokoomuksen vaihtoehdot korvaaviksi aineiksi taloustieto ja yrittäjyyskasvatus. Niiden varassa voi kyllä tässä elämässä pärjätä hyvin, joskin arvoksi euro on aika kevyttä valuuttaa.

Työssä ikääntyneet

2010-06-12T04:52:00.000-07:00

Naisen odotettavissa oleva elinikä on reilussa sadassa vuodessa lähes tuplaantunut. Vuonna 1889 oli odotettavissa 44,9 vuotta naisen elämää ja vuonna 2008 jo 83 vuotta. Vuodelle 2040 ennuste nousee jo 90,3 vuoteen.

Matti Vanhanen pahoitteli jäähyväispuheessaan, ettei ole saanut ihmisiä ymmärtämään pitenevän työuran merkitystä. Ymmärrämme työuran pitenemisen menetettynä vapaa-aikana. Onko siis ihme, ettei kansa siihen innostu. Ymmärrettävämmäksi asian tekee se, että jos suomalainen työskentee 30 vuotta ja on eläkkeellä 40 vuotta, eläkkeille on vaikea löytää maksajaa.

Ylhäältä päin on helppo puhua. Korkeakoulutettujen toimintakyky säilyy ikääntyneenä huomattavasti parempana kuin ns. tavallisilla duunareilla. Kuitenkin eläkkeelle jääminen aikaistettuna lienee juuri näiden parempikuntoisten herkkua. Pelkkä puhe ei riitä, tarvitaan toimivaksi testattuja käytäntöjä työssä jaksamisen ja työviihtyvyyden lisäämiseksi.

Kiitos kouluruokailulle

2010-06-06T04:08:00.000-07:00

Kesäloman alkaessa nousee yksi arkinen huoli. Mitä lapset syövät päivisin keskenään ollessaan lomalla? Isot lapset osaisivat laittaa ruokaa, mutta eivät viitsi. Nälkää ei kukaan näe, mutta terveellisyydessä voi olla vajausta.
Suomalainen kouluruokailu on hieno asia. Tervetuloa syksy!

Riittämättömyys masentaa nuorta

2010-05-25T12:26:00.000-07:00

Kirjoitukseni Aamulehdessä tänään:

Suomalaiset nuoret aikuiset jäävät yhä useammin sairauslomalle ja eläkkeelle masennuksen vuoksi. Mikä masentaa? Yksi varma syy on riittämättömyys. Pitäisi olla riittävän kokenut, kielitaitoinen, pätevä, edustava ja menestynyt riittävän ajoissa. Menestyäkseen pitää tietää, mitä haluaa. Kun nuori aikuinen huomaa, että rima on tavoittamattoman korkealla tai tulevaisuus epätietoisuutta täynnä, ei mieli jaksa.

Ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen ja pääsykokeista luopuminen valitettavasti tuskin tuo helpotusta riittämättömyyden tunteeseen. Määrätietoisuus ja käsitys omasta alasta eivät synny pakon edessä aikaisemmin. Sekään ei ole hyvä, että lukiossa menestyneet pääsevät valitsemaan todistuksen perusteella uran kuin uran. Avoimet ovet voivat houkuttaa valitsemaan rahaa ja yhteiskunnallista arvostusta, ei niinkään alaa, jolle on taipumuksia ja todellista kiinnostusta. Väärä valinta masentaa sekin.

Väitetään, ettei masennus ole todellisuudessa lisääntynyt. Kela korvasi vuonna 2008 alle 30-vuotiaille yli 400 000 sairauspäivää mielenterveyden häiriöiden takia. Vuodesta 2004 vuoteen 2008 masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on kasvanut alle 30-vuotiailla miehillä 40 prosenttia ja naisilla 49 prosenttia. Kelan linjako on löystynyt?

Nuorten aikuisten mielenterveyden järkkyminen on otettava vakavasti jo maamme talouden vuoksi. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen laskelman mukaan pelkästään vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 16–34-vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio.

Yhteistä hyvää ja yksilön onnellista elämää eivät rakenna vain ne, jotka osaavat varhain tunnollisesti puurtaa koulukirjojen parissa. Siinä joukossa on suuri osa myös niistä aikuisista alisuoriutujista, jotka näennäisestä menestyksestä huolimatta eivät uskalla ottaa riskejä työelämässä epäonnistumisen pelossa. Hitaasti, vaikeissa oloissa kasvanut puu on usein lujinta. Niitä taimia tulee myös vaalia, rohkaista kasvuun eikä taittaa latvaa liian kaavamaisilla onnistumisen mittareilla.

Keväinen puutarha

2010-05-13T11:52:00.000-07:00

Rapsuttelin juhannusruusupensaiden juurelta viime vuoden kuivia ruohoja. Kun raapaisi hiukan pintaa syvemmältä, vastassa oli heti lasinsiruja ja vanhojen astioiden kappaleita. En tiedä, onko paikalla ollut vanha kaatopaikka vai onko siruilla ollut tarkoitus ajaa myyriä kauemmaksi.

Sirujen keräämiseksi meni taas kerran, mutta enemmän kuin se, mielipahaa aiheutti kauniiden astioiden muisto. Arabian kupin ottaisi mieluummin ehyenä. Yhden vanhan lääkepullon löysin pestäväksi.

Vanhan puuceen takaa löytyy vielä maitopusseja ja metsästä löytyy kaivoämpäreiden hautausmaita. Ei voi väittää, että kaikki on ollut aikaisemmin paremmin. Jätteet on hylätty hyvinkin lähelle asumuksia.

Silti taitaa olla niin, että kuukaudessa jätämme perheenä roska-auton vietäväksi vastaavan määrän hitaasti hajoavaa jätettä kuin perhe vuodessa vuosisata sitten. Tänään ehytkin astia voi päätyä kaatopaikalle.

Toivoisin, että oppisimme tyytymään vähempään. Ei vain luonnon säästämiseksi vaan itsemmekin. Aika on rahaa, raha tavaraa. Ei tavaralle tarkoittaa kyllä ajalle!

Hauskaa vappua!

2010-04-30T10:06:00.000-07:00

Munkit paistettu ja korvapuustit osin ylipaistettu. Ulkona ihana auringonpaiste, jota lähden vielä katsastamaan rullaluistellen.

Kunpa tänä vappuna mahdollisimman harva lapsi joutuisi pelkäämään humalaisia vanhempiaan. Kunpa mahdollisimman harva nuori joutuisi selviämisasemalle. Kunpa kukaan ei hukkuisi tai kuolisi muun väkivallan uhrina.

Yksi pilkkijä on jo pelastettu!

Epäpoliittinen päivä

2010-04-24T08:46:00.000-07:00

Peruin eilisen aamun lähdön Brysseliin ehkä vähän turhaan, mutta epävarmana maanantain paluusta. Mielenkiintoisen tutustumismatkan sijaan sain onneksi ainakin mukavan lauantain.

Aamulla unia ilman herätyskelloa. Se on ylellisyyttä. Kävin valokuvailemassa kotipihan yksityiskohtia ja kokeilin trampoliinia talven jälkeen. Tehokasta jumppaa. Keitin mannapuuroa ja paistoin puolivalmiit karjalanpiirakat perheelle lounaaksi. Siivoilu ja pyykki saivat tuntemaan olon vaihteeksi ihan kunnon koti-ihmiseksi.

Kuopus balettinäytöksen harjoituksiin iltapäivällä ja samalla koriksen heittelyä hetken verran.Simatarpeet kaupasta ja kotona juoma muhimaan. Metsäkävelyä ja kuvausta sielläkin. Vielä ahvenanmaan pannari ja salaatti valmiiksi. Edessä sauna sekä sen jälkeen Midsommer sohvalla. Voiko paljon enempää pyytää! Yksinkertaista, mutta niin rentouttavaa.

Aktiivilauantai

2010-04-11T02:05:00.000-07:00

Eilinen lauantai oli mukavalla tavalla aktiivinen päivä. Pirkanmaan piirin kristillisdemokraatit kokoontuivat kevätkokoukseen Hämeenkyrön Jumesniemessä. Aloitimme piirihallituksella jo ennen sitä. Viime vuosi käärittiin pakettiin ja todettiin, että eteen päin on menty. Jäsenmäärä on kasvussa ja taloustilanne kohtuullinen.

Piirihallitus valtuutettiin nimeämään eduskuntavaaliehdokkaat. Vielä emme siis valintoja tehneet. Omalla kohdallani pohdinta ehdokkuudesta on yhä kesken. Valtuudet annettiin myös vaaliliittojen tekemiseen, mutta yksimielisesti keskustelu osoitti viisaimmaksi lähteä näin vahvalla ja aktiivisella alueella omin voimin.

Illalla hiljennyimme ensin iltamessussa ja sen jälkeen pirttimme täyttyi noin 50 uskovan nuoren joukosta. Laulu raikasi ja puheet koskettivat. Nyyttäripöytä oli tavalliseen tapaan herkullinen. Illasta jäi hyvä mieli.

Resepti sairaanhoitajalta

2010-04-01T01:13:00.000-07:00

Eduskunta päättää pääsiäisen jälkeen sairaanhoitajien oikeudesta määrätä lääkkeitä. Oikeus niin sanottuun rajattuun lääkkeenmääräämiseen tulee terveyskeskuksessa työskentelevälle sairaanhoitajalle, joka on suorittanut lisäkoulutuksen. Sairaudet, joihin hoitaja saa lääkkeitä määrätä, on määritelty ja lääkkeet lueteltu asetuksessa. Lisäksi edellytetään terveyskeskuksen vastaavan lääkärin lupa toimintaan.
Samassa yhteydessä muutetaan terveyskeskusten kaikki sairaanhoitajakäynnit maksullisiksi. Maksu tulee olemaan noin 60-70 prosenttia lääkärikäynnin hinnasta.

Aivan varmasti on niin, että lääkäreiden työtä voidaan tehostaa. Olisiko kuitenkin paperityön vähentäminen ollut järjestettävissä ennen lääkkeidenmääräämisen laajentamista? Entä maksullisuuden laajennus? Suomi on jo nyt Euroopan suurimpien asiakasmaksujen perijöitä. On harmillista, jos kynnys asioida hoitajan luona nousee, kun lääkäriin on tunnetusti monen mielestä turha mennä ”tohtoria vaivaamaan”. Ajallisesti saatu säästö voi kostautua siinä, että potilas vihdoin tullessaan on jo vaikeammin hoidettava.

Olen ymmärtänyt, että taudinmääritys ja lääkkeiden yhteisvaikutusten arvioiminen on vaativaa. Lääkäri ei voi kirjoittaa reseptiä pitemmäksi aikaa kuin vuodeksi. Näin potilas pysyy seurannassa ja lääkkeen tarvetta ja määrää arvioidaan säännöllisin välein. Sairaanhoitajan oikeutta uusia resepti ei rajata laissa ajallisesti sen enempää eli vuosi voi seurata vuotta.

Asiantuntijat totesivat sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että esimerkiksi monet pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes edellyttävät useiden erikoisalojen laajaa hallintaa, jotta mahdolliset komplikaatiot voidaan ajoissa havaita. Lääkkeen määrääjän on seurattava potilaan tilaa kokonaisuutena ja harkittava, onko potilaan muussa lääkityksessä muutettavaa. Haluaako hoitaja todella tämän lisävastuun tai haluaako sitä ainakaan nykyisellä palkkatasolla?

Apteekeille uudesta tilanteesta tulee vaikea lain puutteellisuuden vuoksi. Apteekki huolehtii potilaiden turvallisuudesta tarkistamalla, että reseptin kirjoittajalla on ollut oikeus se kirjoittaa. Sairaanhoitajista tullaan merkitsemään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tieto oikeudesta määrätä lääkkeitä. Sitä ei kuitenkaan kirjata, mitä lääkkeitä hoitajalla on oikeus reseptiin kirjoittaa. Yksittäisen sairaanhoitajan lääkelista riippuu hänen toimenkuvastaan ja hänelle määritellyistä tehtävistä. Terveyskeskuksen vastaava lääkäri nimeää ne lääkkeet, joita hoitajalla on oikeus määrätä. Tämä tieto vain ei ole apteekin saatavilla.

Rasvaveroa selvitetään

2010-03-30T01:11:00.000-07:00

Hallitus on vihdoin lämmennyt ajatukselle epäterveellisen ruoan korkeammasta verosta. Terveydelle haitallisten rasvojen verotusta tullaan ainakin selvittämään.

Verotuksella voidaan tukea terveellisiä elämäntapavalintoja. Vatsakkaiksi muuntuvia, sydänsairaita suomalaisia tulee veroratkaisuin ohjata suosimaan ruokavaliossaan pehmeitä, tyydyttyneitä rasvoja. Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa oli mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Autoklinikka- ja Syövänehkäisytutkimukset, todettiin, että sepelvaltimotaudin riski pieneni 13 % ja sepelvaltimotautikuolemien riski 26 %, kun viisi prosenttiyksikköä kokonaisenergian kovista rasvoista korvattiin pehmeillä rasvoilla.

Suomalaisten aikuisten ravintotottumukset ovat kehittyneet ravintotutkimusten mukaan pääosin myönteiseen suuntaan. Myös ravinnosta saatavan rasvan laatu on parantunut, mutta ruokavalio sisältää edelleen tyydyttyneitä rasvahappoja selkeästi suositeltua enemmän. Ravitsemussuositusten mukaan kokonaisrasvansaannista saisi olla tyydyttyneitä rasvahappoja eli kovaa rasvaa noin kolmannes, mutta meillä määrä on yhä lähes puolet.

Mummojen puolesta

2010-03-19T03:25:00.000-07:00

Eduskuntaryhmämme on tänään vedonnut, että Suomen kansalaisten iäkkäitä äitejä Eveline Fadayelia ja Irina Antonovaa koskevaa karkotuspäätöstä ei pantaisi täytäntöön. Päätös on epäinhimillinen. Yhteiskunnan tulisi kannustaa ikääntyvistä vanhemmista huolehtimiseen eikä tylysti torjua heitä karkottamisuhkauksin.

Ulkomaalaislain mukaiset edellytykset Suomen kansalaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle myönnettävästä oleskeluluvasta ovat kohtuuttomia. Iäkkäälle vanhemmalle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa Suomeen muuna omaisena, mutta käytännössä tälle on asetettu kohtuuttomat ja täysin tulkinnanvaraiset kiinteän perhe-elämän tai täyden riippuvuuden vaatimukset.

Puuttuvat pirkanmaalaiset

2010-03-14T08:38:00.000-07:00

Viime vuosi on lisännyt Pirkanmaan alueella tehtyjä abortteja 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaaliset syyt ovat yleisin perustelu raskauden keskeytykselle.

Abortti on Suomessa tabu. Jostain syystä meillä aiheesta ei voi julkisesti puhua kuin Timo Soini ilman, että tulee leimatuksi naisten oikeuksien polkijaksi tai vanhoilliseksi arkea ymmärtämättömäksi jääräksi. Aborttikuvia ei saisi näyttää, koska ne ovat raakoja.

Olisiko mahdollista, että kiihkottomasti puhuttaisiin siitä, mitä raskauden keskytyksessä tapahtuu todellisuudessa. Se voi toki olla vaikeaa jo siitä syystä, että abortissa alkanut elämä tuhotaan.

Ja ne sosiaaliset syyt! Raskaus ei meillä ole enää juuri missään tilanteessa häpeä. Miksi kotimaiseen adoptioon ei kannusteta nykyistä enempää? Voiko joku kirkkain silmin väittää, että naisen on helpompi selviytyä keskeytetystä raskaudesta kuin siitä, että antaa elävänä syntyneen lapsen sellaisen perheen hoitoon, jolla ei ole sosiaalisia syitä olla hoitamatta pientä ihmiselämää? Voi - valitettavasti.

1079 potentiaalista pirkanmaalaista jäi syntymättä 2009 siksi, että me emme osaa tukea toisiamme.

Tuomarin vastuu

2010-03-08T21:52:00.000-08:00

Insuliinisurmista tuomittu sairaanhoitaja löytyi sellistään kuolleena. Yksi elämä päättyi. Elämä, johon sisältyi iloa ja kipua, myös toisille aiheutettua iloa ja kipua.

Tapaus nosti pintaan ajatuksen tuomarin vastuusta. Jos tuomittu teki itsemurhan, hän teki sen juuri nyt ehkä siksi, että toivo katosi hovioikeuden ratkaisun myötä. Toivo siitä, että ei tuomittaisi. Tuomari ei voi päätöstä tehdessään miettiä ensisijaisesti sitä, mitä ratkaisu vaikuttaa syytettyyn. Hänen tehtänsä on asettaa lakia rikkonut oikeudenmukaiseen vastuuseen teostaan. Jokainen ymmärtää silti, että tuomitun kuolema ei jätä tuomariakaan kylmäksi.

Ei lakkoilulle

2010-03-04T02:26:00.001-08:00

Ei löydy ymmärrystä, ei. Ahtaajien lakko on johtamassa siihen, että moni muu menettää työpaikkansa. Kun suomalaisesta viennistä pysäytetään 80 % tällaisena aikana, vaikutukset ovat masentavia pienten elpymisen merkkien keskellä. Voiko mikään järjestö toimia niin vastuuttomasti, että tällaisia seurauksia aiheutuu? Omien etuuksien valvontaan on aika palata normaali tapaan sitten, kun maan taloudellinen tilanne on varmemmilla jaloilla ja lähempänä normaalia.

Ahtaajien vaatimukset vuoden palkan suuruisesta irtisanomiskorvauksesta ovat suoraa jatkumoa johtavissa asemissa oleville myönnetyistä kultaisista kädenpuristuksista. Lainsäädäntö sallii kuitenkin irtisanomiset taloudellisin ja tuotannollisin perustein juuri siitä syystä, että yrityksillä olisi mahdollisuudet selvitä toimintakykyisinä heikon talouden aikana. Toimivat yritykset voivat lähteä nousuun ja työllistää, konkurssista ei nousta kuin Feeniks tuhkasta. Yhteiskuntavastuu ja kohtuullisuus tulisi muistaa sekä nyt lakkoilevien työntekijöiden parissa kuin myös johtotason henkilöiden etuuksista päätettäessä.

Valmentaja on kasvattaja

2010-02-27T10:58:00.000-08:00

Keskimmäiselläni oli salibandyturnaus kotona Sastamalassa. Saaliina voitto ja tappio. Poikien joukkuessa on iso osa seitsemän vuotta sitten alle kouluiässä aloittaneita pelaajia. On ollut hienoa seurata, kuinka taidot, yhteispeli ja joukkuehenki ovat kehittyneet vuosien varrella. Yleisökin on harjaantunut pelin salaisuuksiin ja kannustushuudot ovat asiantuntevia. Alussa vaikutti lähinnä siltä, että aikuiset yrittivät epätoivoisesti äänen voimalla ohjata palloa haluttuun suuntaan.

Isoin ilo ja kiitollisuus on siitä, että sama Tiina-valmentaja on antanut aikaansa ja kasvattanut koko joukkuetta pelaajina ja ihmisinä. Oikeudenmukaisuus ja oikeanlainen vaativuus ovat saaneet pojatkin kunnioittamaan valkkuaan.

Me vanhemmat unohdamme liian helposti, että monet lasten harrastuksista pyörivät vapaaehtoisvoimien varassa. Aika harjoituksissa on pois valmentajan vapaa-ajasta. Kiitoksena on valitettavasti usein vaativien vanhempien arvostelua. Pelasin itse useita vuosia koripalloa ja harjoittelin yleisurheilua. Eipä tullut silloin mieleen juuri kiittää valmentajaa. Nyt muistan lämmöllä Leoa, Kaunoa, Penaa, Heikkiä ja Tiinaa ja montaa muuta. Iso kiitos kaikille teille, jotka annatte aikaanne ja osaamistanne lapsille ja nuorille. Työnne auttaa monia ohi kasvuiän hankalien karikoiden ja antaa itsetuntoa vahvistavia kokemuksia.

Tuiskepäivää

2010-02-21T09:50:00.000-08:00

Scrabble ja Menolippu sopivat pakkaspäivän ohjelmaan. Hiihtämään en tarjennut mennä. Sen sijaan sain makean erävoiton 15-vuotiaastani sulkapallossa ja lumitöissä tuli lisäpylvästä sykemittarin tavoitteeseen.

Uskomatonta, kuinka motivoiva voi olla sykemittarin virtuaalipokaali. Se näkyy kellotaulussa koko seuraavan viikon, kun tavoite on edellisellä viikolla saavutettu. Kuntopyörä kutsuu vielä tai jää taulu tyhjäksi.

Tänään jumalanpalveluksessa oli pienen Mikaelin kaste. Hetki oli upea! Samalla mietti sitä, kuinka moni suomalainen on tietämätön siitä, mitä kasteessa on lahjaksi saanut. Haastan sinut tutkimaan asiaa Katekismuksesta.

Voisiko työtaistelukirveet haudata toistaiseksi?

2010-02-20T06:21:00.000-08:00

Blogini on elänyt hiljaiseloa maanpuolustuskurssin ajan. Mielenkiintoinen ja monella tavoin tietoa antanut kurssi päättyi keskiviikkona ja tuikea pakkanen ja tuiskutuuli pitävät sisätiloissa poissa hiihtoladulta tänään. Ilmalämpöpumppu toimii tässäkin 20 asteen pakkasessa ja puulämpö lisää viihtyvyyttä.

Uutiset lakon uhasta eri aloilla ovat lisääntymässä. En jaksa kuin ihmetellä sitä, kuinka tällaisena talouden hiljaisen elpymisen aikana useilla eri aloilla ollaan vaatimassa lisää. Jos yritykset selviävät kriittisen ajan yli, ne voivat toimivina edelleen työllistää. Jos lisävaatimukset kaatavat firmoja, työttömyyden kasvu voimistuu.

On kliseistä puhua taloudellisen taantuman yhteydessä talvisodan hengestä, mutta ajattelen, että jotain samaa nyt vaadittaisiin. Sitten kun ollaan kasvun tiellä taas, on aika tarkastella, ovatko palkkapolitiikka ja työehdot korjausten tarpeessa. Toisaalta - jos johtajat korjaavat isoja potteja tullessaan irtisanotuksi, miksi eivät muutkin yrittäisi samaa!

Maata puolustamassa

2010-02-03T17:48:00.000-08:00

Olen helmikuun puoliväliin asti maanpuolustuskurssilla. Suomen kokonaismaanpuolustuksesta muodostuva kuva on erittäin mielenkiintoinen. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka hyvää on suomalainen viranomaisyhteistyö, joka luo turvallisuutta meille myös rauhan aikana.

Valtiopäivien avajaiset jäivät väliin. Olisi ollut mielenkiintoista olla aistimassa, onko "jännittynyt" tunnelma totta vain lehtien sivuilla vai todellisuutta. Kokeneiden edustajiemme blogeista päätellen se on todellisuutta.

Asian ydin löytynee Bjarne Kalliksen lausumasta marraskuulta:"Puhemies on ravistellut totuttuja käytäntöjä ja puuttunut tärkeisiin asioihin. Mielestäni hän on korjannut taloudellista ajattelua varojen käytössä oikeaan suuntaan ja pyrkinyt tehostamaan hallintoa valtaa ja vastuuta selkeyttävään suuntaan."

"Uudistuksissa on luonnollisesti tärkeää säilyttää keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri ja toteuttaa muutoksia keskustelun ja avoimuuden kautta."

Suoritettu vapaapäivä

2010-01-23T03:49:00.000-08:00

Suomalaiset suhtautuvat vapaa-aikaan vakavasti. Se on mahdollisuus, jota ei tule hukata löhöämällä tyhjänpanttina. Kysymys kuuluu, onko tämä tervettä.

Totesin eilen, että lauantai on päivä, jonka voin käyttää ihan niin kuin huvittaa. Torstain influenssapiikki verotti vieläkin yöunta olkavarren kipuna, mutta yhdeksään asti suoritin silti tänään pitkiä unia. Ruisomenpuuro oli hautunut yön uunissa, joten aamupala oli perin terveellinen. Sen jälkeen järjestelin pyykkejä, pesin sisäpuolelta keittiön 9-ruutuisen ikkunan ja puitteet, hinkasin ihmesienellä tahroja seinästä ja plokkasin vihdoin joulukorteista säilytettävät. Päivitin osoitteestoon muutaman muuttuneen yhteystiedon ensi vuotta varten. Sitten hiihdin kuutisen kilometriä sykemittarin kanssa. Nyt kello käy alkuiltapäivää eikä edes hävetä.

Me olemme säälimättömiä itsellemme ja toisillemme. Yleinen ilmapiiri ei hyväksy heikkoutta eikä väsymistä. Oikeastaan vain taiteilijoilla - sellaisilla, jotka vetäytyvät saareen yksin asumaan - on oikeus joutilaisuuteen luovuuden nimissä. Kaiken suorittamisen jälkeen olemmekin sitten vanhoja ja taakkana tässä tehokkuuden temppelissä. Kyllä jotain on vialla!

Ekokonservatiivin hiihtovaruste -räkäranneke

2010-01-15T05:29:00.000-08:00

Kylmällä ilmalla hiihtäessä, juostessa ja kävellessäkin, alkaa nenä vuotamaan. Jouheva matkanteko ei onnistu, jos kaivaa nenäliinaa taskusta eikä vauhdin hurmaa lisää sekään, jos perinteinen "puhalla kovaa" menetelmä jättää ratkaisun puolitiehen.

Ratkaisu on räkäranneke. Parittomia ja varresta vielä ehyitä sukkia löytyy joka huushollista. Pienten neitien perunat paljastavat sukkikset käyvät tähän erityisen hyvin. Leikkaa sukan varsiosa tai vastaavan kokoinen renkula sukkahousuista irti ja pujota se ranteeseen takin hihan päälle lähtiessäsi lenkille. Nenän voi hygieenisesti pyyhkäistä tähän räkärannekkeeseen, jonka raskii käytön jälkeen hyvin heittää roskiin.

Ja eikun menoks!

Kärppänä kadunylityksessä

2010-01-14T11:00:00.000-08:00

On kauhea tunne huomata edessään suojatietä kulkevan jalankulkijan vuoksi pysähtynyt auto ja samalla havaita viereistä kaistaa tulevan kuljettajan etenevän vauhtia hidastamatta. Ei ole tehtävissä mitään. Voi vain pikaisesti rukoilla ja toivoa parasta. Tällä kertaa jalankulkija ehti juuri pois alta.

Tieliikennelain mukaan suojatien eteen pysähtynyttä tai näkyvyyden suojatielle peittävää ajoneuvoa ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa. Varsinkin ruuhkatilanteessa sääntöä tulee helposti rikottua ja moni haluaa jopa käräjäoikeudessa yrittää puolustella tekemisiään. Tilanne on kuitenkin niin vaarallinen, ettei poikkeuksia juuri tunneta.

Eikö mitään todellakaan ole tehtävissä? Jalankulkijoiden turvallisuuteen perehtyneet ovat ehdottaneet, että suojateiden eteen jätettäisiin viiden metrin suoja-alue maalamalla pysäytysviiva. Sekä ohittavan auton kuljettajalle että kävelijälle jäisi enemmän reaktioaikaa, kun näkymäalue kasvaisi.

Pysäytysviiva ei ole nyt tieliikennelainsäädännön mukaan sallittu valo-ohjaamattomilla suojateillä. Syy on lähinnä se, ettei viiva kuulu yhteisiin eurooppalaisiin sopimuksiin.

Tiellä saa olla kärppänä. Tänään tosin sitä oli joku muu vielä enemmän kuin minä. Oikea valkoinen, mustahäntäinen kärppä aikoi ylitää kadun edestäni. Onneksi se luikki ajoissa takaisin.

Valkeaksi kuurattu

2010-01-13T08:35:00.000-08:00

Koko maisema oli satumainen auringon nousua ja laskua edeltävän hetken. Sininen hetki olikin vaaleanpunainen. Ihmeellisen kaunista.

Hiihtokausi on vihdoin avattu. Takana pari nautinnollista lenkkiä pikkupakkasessa.

Ekokonservatiivin kynttilänpätkät

2009-12-29T11:50:00.000-08:00

Olen kerännyt talteen kynttilänpätkiä pitkään ja tänään vihdoin uskaltauduin kälyni ohjeella jatkojalostamaan niitä. Puuhaan tarvittiin pätkien lisäksi paksu, isosilmäinen neula, sydänlankaa, pahvimukeja, pitkiä tikkuja, sakset ja huono kattila.

Pistin neulalla mukin pohjaan reiän ja vedin neulalla sydänlangan läpi pohjasta. Lankaan tein solmun ja toisen pään solmin mukin päällä poikittain olleeseen tikkuun, joka piti langan suorana läpi mukin.

Kynttilänpätkät sulivat rauhallisesti kolmosella vanhassa kattilassa. Kun steariini alkoi sulaa, poimin vanhat sydänlangat pois keitoksesta. Sitten mukeihin kaadettiin ensin vähän steariinia pohjalle jähmettymään ja hetken päästä vähitelleen lisää melkein piripintaan saakka. Muutaman tunnin päästä kuorin mukin pois ja tuloksena on viisi kaunista hyvin ulkolyhtyyn sopivaa kynttilää.

Joulurauhaa

2009-12-25T01:03:00.000-08:00

Riemullista Vapahtajan syntymäjuhlaa!

Joulu on tässä. Nyt on aika nauttia kaikin aistein.

Jouluvalmisteluja

2009-12-23T03:08:00.000-08:00

Joulusiivous saa välillä koomisia piirteitä. Oma tapani on sellainen, että pyrin samalla palauttamaan tavaroita niille tarkoitetuille paikoilleen ja kehittämään järjestystä. Valitettavasti tämä kaikki näkyy niin, että joudun levittämään tavaroita ensin sinne tänne, jotta sitten saan ne oikeille paikoilleen. Mieheni vain ihmettelee, miksi minun siivotessani tulee aina ensin niin hirveä sotku!

Laatkoita järjestellessä olen huomannut, että meillä on varauduttu kahteen juhlaan varman päälle. Laatikosta löytyy useampaa mallia ja monta pakkausta jouluvalojen varalamppuja. Toinen varautumissuunnitelma koskee pääsisäistä. Rairuohoja ja muuta kylvettävää on useita pusseja.

Olemme voiton puolella. Barbin- ja nukenvaatteet on pesty, kirjahyllyt imuroitu ja kohta jouluverhotkin ikkunoissa. Olen tehnyt lapsille aamulla työlistan, jonka tasapuolisuutta on tarkkaan puntaroitu. Varsinaisiin työsopimusneuvotteluihin ei ole tarvinnut ryhtyä, mutta lakkomielialaakin on havaittu. Silti tuntuu siltä, että työt ovat sujuneet loistavasti, kun tekijöitä on viisi.

Siunattua joulua

2009-12-21T11:52:00.001-08:00

Eduskunnan syyskausi on paketissa. Nautin syksyn aikana todella työstäni lainsäädäntösihteerinä, vaikka välillä kaihertaa se, että käytännön juristin työhön harjaantuminen jäi. Vuosi käräjäoikeudessa sai silti ymmärtämään, että työssä oppii. On parasta elää nyt tätä hetkeä ja iloita siitä. Se, mitä on edessä, olkoon siellä!

Tällä hetkellä suurin haaste on toimia joukkueenjohtajana joulusiivouspartiolle. Välillä on kärsivällisyys koetuksella, kun lapsosten aikataulukäsitys on varsin toisenlainen kuin äidillä. Ehkä tästä silti tulee vielä valmista ja juhla alkaa.

Meille on syntynyt Vapahtaja. Siinä on juhlan syy. Jokaisella on lupa iloita siitä, että tie Taivaaseen on avoin. Miksi kulkea umpihangessa, kun polku on aurattu?

Kirje rintamalta

2009-12-06T00:31:00.000-08:00

Täältä 13/12 39

Rakas Sisko

Tervehdys taas täältä jostain, sieltä missä olemme ja kiitokset kirjeestä, jonka sain eilen. Luin sen mielihyvällä ja siinä olikin montaalajia uutista. Ja kyllä se onkin nyt semmosta uutisten aikaa jokalailla siellä jos täälläkin. Elämä on vaihtelua ja sen pitääkin olla, kun se vaan päättyy kunnialla. Kerroit, että Jumala on linnamme ja kyllä se niin onkin. Kyllä sillon on suojattu pommeilta ja vihollistuleltakin, kun vaan tämän linnan omistaa täyssuojaksensa.

Meilläkin on tänään tällä joukkueella vapaata ja rupesin kirjoittaan vähäsen täälläkin, ettet luule että siellä kuollu ollaan. Ei tänne mitään erikoista kuulu, semmoista sotaista aikaa on niinkuin kuullaan. Mutta ei me oikeen vielä sorasta tieretä, että kovempaakin se voi olla, jos näin jatkuu. Kyllä aina sillä ollaan valmiit, mihin ja millä hetkellä vaan.

Näin alkaa veljesten - Eeron ja Väinön kirje kotiin sisarelleen Fanny Johannalle, minun Hanna-mummulleni. Kirje on allekirjoitettu: Muistelkaa Eero ja Väinö.

Vajaa kaksi kuukautta myöhemmin 6.2.40 on päivätty Mannerheimin allekirjoittama painettu ilmoitus: Velvollisuutenani on ilmoittaa, että Eero Verner Nyblom on kaatunut taistelussa Isänmaan vapauden ja kaiken sen puolesta, mikä meille on pyhää ja kallista. Valitan syvää suruanne, mutta lohduttakoon Teitä tietoisuus, että olette saaneet antaa Suomelle kalleimman uhrin. Vahvistakoon Teitä kaikkivaltias ja armollinen Jumala.

Me muistelemme tänään Eeroa ja Väinöä sekä monia muita, jotka antoivat elämänsä, nuoruutensa, terveytensä. Kiitämme itsenäisestä Suomesta, jossa yhä on oikeus tunnustaa, että Jumala on linnamme.

Viikon varrelta

2009-11-28T12:34:00.000-08:00

Osallistuin kuluneella viikolla kahteen seminaariin eduskunnan kansalaisinfossa. Toisessa käsiteltiin epäterveellisen ravinnon verotusta. Toinen tilaisuus koski lastensuojelua.

Veroseminaarissa sai kannatusta sokerivero virvoitusjuomaveron ja makeisveron sijaan. Niin saataisiin pois tietyt kummallisuudet ja teollisuutta kannustettaisiin vähentämään sokeria tuotteista.

Nyt esimerkiksi vichyvesi on virvoitusjuomaveron alainen. Miksi? Jos makeisvero tulee, ollaan ongelmissa xylitol-tuotteiden kanssa, joiden terveysvaikutukset on kiistattomasti osoitettu. Erikoista on sekin, jos sama tuote eri tavoin pakattuna ja kooltaan muutettuna on toisinaan makeinen ja toisinaan vaikkapa keksi. Näin olisi Suffeli - Fanipala -tapauksessa. Tuoreet marjat, hedelmät ja vihannekset olisivat selkeitä kevennettyyn verotukseen kuuluvia syötäviä. Valtiovarainministeriö ei kuulemma ehdi nyt sokeriveroon paneutua, sillä ensi syksynä on oltava valmista.

Toisessa seminaarissa jäi mietityttämään erityisesti se ilmiö, että huostaanotetuissa ja lastensuojeluasikkaiksi tulevissa on yhä enemmän teinejä. Lama-ajan lapset, voisi joukkoa kuvata. Olen kuullut kerrottavan myös, että moni nuori jää uusperheiden muodostuessa ylimääräiseksi. Uusiin perheisiin ei sovi yhtä aikaa murrosiän kapina ja vanhempien symbioosivaihe. Murheellista.

Vaikea maahanmuutto

2009-11-19T08:24:00.000-08:00

Egyptiläinen isoäiti Eveline Fadayel saa KHO:n päätöksen mukaan jäädä Suomeen. Olen iloinen tästä inhimillisestä päätöksestä.

Maahanmuutto on vaikea asia. Odotamme siitä pelastusta työvoimapulaan, mutta samalla olemme kyvyttömiä kotouttamaan niitä, jotka tulevat tänne aloittamaan uutta elämää. Jos maahanmuutosta aiheutuviin ongelmiin suhtautuu kriittisesti ehdottaen tulijoiden määrän järkevää rajausta, leimautuu välittömästi rasistiksi. Kehitysapua emme ole valmiita nostamaan tasolle, jolla voitaisiin auttaa ihmisiä siellä, missä heidän juurensa ovat.

Kävelen Helsingissä ollessani päivittäin ainakin yhden kerjäläisen ohi. Sydäntä karvastaa, kun en auta heitä mitenkään. Ongelma on siinä, etten tiedä mikä on todellista apua. Rikollisjärjestöjen kerjäläisvärväystä en halua tukea.

Muistan, kuinka nuorena ensimmäisen kerran kohtasin Helsingissä nuoren naisen, joka pyysi markkaa. Hellyin ja annoin, tunsin itseni varmaan hyväntekijäksi. Kun sama nainen tuli hetken päästä vastaan, hänen katseensa oli välinpitämätön ja kylmä. Antaminen synnyttää iloa. Vastaanottaminen ei tuo aina samaa tunnetta, sillä pyytäminen johtuu pakosta, joskus orjuudestakin - ihmisten tai aineiden orjuudesta.

Lievää kyynisyyttä

2009-11-18T10:12:00.000-08:00

On se nyt ihanaa! Suomalaiset on vapautettu ikävästä rajoitteesta, joka aiheutti kärsimystä ja ahdistusta, suoranaista turhautumistakin. Moni kärsi nälkää ja elinkeinonvapaus rajoittui rajusti.

Nyt ovat vapaita kaikki innokkaat tienaamaan tuplapalkkaa ja perheet viettämään designlaatuaikaa. Tuulipuvut häviävät katukuvasta ja Berlusconillekin alkaa kelvata suomalainen kehittyvä gourmet-ruoka. Autot eivät seiso turhaan tallissa, sillä käyttöönhän ne on ostettu. Sunnuntaina ei tarvitse miettiä, että huomenna on taas tylsä, arkinen maanantai.

Sillä - suomalaiset, pääsemme onneksi kauppaan yhä useammin myös sunnuntaisin. Vapaus - se maistuu tältä, jos saat iloa ostamisesta ja myymisestä.

Perjantaituumailu

2009-11-13T04:02:00.000-08:00

Halusin pikkutyttönä otsahiukset, mutta äiti oli eri mieltä. Tein kuten niin moni ennen ja jälkeen. Lukittauduin saksien kanssa vessaan, kun äiti ei ollut kotona. Limpsaisin aimo loven etuhiuksiin ja vedin hiussuortuvat pytystä alas.

Suunnitelma ei toiminut, vaikka yritin tehdä kaiken salaa. Jotenkin äiti huomasi, että hiukset olivat lyhentyneet. Toisekseen pitkät suortuvat kelluivat pytyssä. Oli turha selittää.

Aikuisten maailmassa tapahtuu paljon vastaavaa. Vieläkään emme ole oppineet, että on parempi myöntää ilmiselvästi tapahtunut sen sijaan, että selitämme. Totuus tekee vapaaksi. Anteeksi on oiva sana isoille ja pienille. Pätee sekä suurissa yhteiskunnallisissa asioissa että ihan perhepiirissä.

2009-11-10T10:19:00.000-08:00

Sain eilen uuden auton. Uusi tarkoittaa kymmenen vuotta vanhaa, puolet edellistä vähemmän ajettua ja ruosteetonta. Huolin mutisematta automerkin, joka on tällä hetkellä leimautunut sovinistisiin puheisiin.

Olisin mieluummin jatkanut vanhalla tutuksi tulleella ja ihan luotettavalla violetilla Kimilläni. Sen arvo tosin oli jo laskenut niin, että keskituloinen voisi ostaa niitä kuukaudessa kaksi. Nyt olisi pitänyt ostaa renkaat ja keväällä toiset, jolloin satsaus olisi jo ollut sama kuin auton arvo nyt.

Auto on liikkumista varten ja puhelin soittamista varten. Vanhassa vara parempi - kunnes vanha lakkaa toimimasta. Olen silti ihan tyytyväinen ajellessani vielä puhtoisella Aijullani ja lukiessani sähköpostia uudesta puhelimestani.

Eduskunnassa keskusteltiin vielä ilta kahdeksalta sunnuntaikaupasta. Olen todella pettynyt siihen, että raha näyttää jyräävän sunnuntain merkityksen päivänä, jolloin on helppoa olla kuluttamatta, ostamatta. Suomalaisesta maisemasta häviää pyhäpäivän levollisuus.

Mummot maksaa maltaita

2009-11-04T00:30:00.000-08:00

Osallistuin eilen eduskunnan naisverkoston seminaariin Mummot maksaa maltaita - Mummoissa voimavara, vaareissa mahdollisuus. Alustajina olivat Sirkka-Liisa Kivelä, Alli Puirava ja Briitta Koskiaho. Kyllä oli karua kuultavaa. Kukaan ei voi sanoa laadukkaaksi hoidoksi tilannetta, jossa 70 % kaupungin laitoshoidossa olevista ikääntyneistä saa skitsofrenialääkitystä. Sairastavuus väestössä on noin prosentti.

Kun vanhusten tai nuorempienkin laitoshoidossa olevien henkilöiden ylilääkitys ja yhteensopimaton lääkitys on korjattu, on tapahtunut suoranaisia "ihmeparantumisia". Mykäksi heittäytynyt oppii puhumaan, tuskainen rauhoittuu, kävelytaito ja pidätyskyky löytyy uudelleen.

Vielä tulee päivä, jolloin tehdään elokuvia siitä, kuinka karmivaa oli toisinaan olla vanhus 2000-luvun alun Suomessa.

Eduskuntatyöstä nuorille

2009-10-29T11:52:00.001-07:00

Kerroin tänään kansanopiston kymppiluokalle ja luokion ekaluokkalaisille eduskuntatyöstä. Lainsäädäntötyö ja politiikka ovat haastavia aiheita, sillä valitettavan usein nuoret kokevat, että kyse on jostain tylsästä ja kaukaisesta.

Lähdimme liikkeelle perusoikeuksista. Monet asiat, joita pidämme itsestäänselvinä, on turvattu laissa. Harvoin ajattelemme esimerkiksi vapautta valita asuinpaikka tai yhdistymisvapautta. Suomalaisilla nämä oikeudet ovat, mutta molemmissa on harmillisia puutteita. Laitoshoidossa olevat suomalaiset ovat sidottuja - ei vain vuoteeseen - vaan myös kotikuntaansa. Metsänomistaja joutuu pelkän omistuksensa perusteella jäseneksi metsänhoitoyhdistykseen ja vastaavaa pakkojäsenyyttä kaavaillaan niille, jotka haluavat jatkossakin pitää aseensa omanaan.

En pidä pahana sitä, jos kymppiluokkalainen ei muista hallituksen esityksen etenemistä laiksi. Sitä toivon, että jokainen nuori huomaisi ajatella, että he ovat osa sitä kansaa, jolle valta kuuluu ja että he käyttäisivät oikeuttaan valita edustajansa.

Pyhän Olavin maisemissa

2009-10-25T11:35:00.000-07:00

Onneksi oma paikallinen Biomme otti uusintana esitykseen Klaus Härön Postia pappi Jaakobille. Pidän valtavasti Härön tavasta käsitellä kauniisti kipeitä asioita. Tässä elokuvassa plussana olivat kotoisat maisemat Vanhankirkonniemestä, kolmisen kilometriä pirtiltämme.

Eleettömin piirroin edessä olivat kysymykset tarpeettomuuden tunteesta, ennakkoluuloista ja oikeudenmukaisuudesta. Samalla armosta, uskollisuudesta ja uuden alun mahdollisuudesta.

Vaikka Anni Swanin teokset luokitellaan ehkä lähinnä lasten tai varhaisnuorten kirjoiksi, luulen että joku niistä - esimerkiksi Iiris-rukka - olisi vaikuttavaa nähtävää Härön ohjaamana. Gierzin Kalliopohjasta puhumattakaan!

Luottamushenkilönä seurakunnassa

2009-10-24T07:24:00.000-07:00

Osallistuin tänään arkkihiippakunnan luottamushenkilöille järjestämään neuvottelupäivään. Alustin aiheesta Iloinen taakka, innostava vastuu, luottamushenkilön rooli, mahdollisuudet ja tehtävät. Otsikoltaan haastava aihe.

Tuntuu, että luottamushenkilöillä olisi hyvä olla tehtävässään käytössä sekä tulevaisuusselonteko että menneisyysselonteko. Seurakunnassa on mahdollisuus olla aktiivisesti ideoimassa uutta, luomassa hyviä käytäntöjä, rikkomassa vääriä perinteitä ja arvioimassa, mikä toimii tulevaisuudessa.

Samalla on tärkeä muistaa, että kirkko seisoo sellaisella kauan sitten asetetulla pohjalla, jonka erityisluonnetta ei poista esimerkiksi verotusoikeus. Kirkkojärjestys ei sido kirkkoa eikä luottamushenkilöitä ”yleiseen mielipiteeseen” vaan Jumalan ilmoitukseen Raamatussa ja luterilaiseen tunnustukseen. Harri Raitis toteaa Luottamushenkilön selviytymisoppaassa: ”Kristilliseen uskoon perustuva demokratia lähtee siitä, että perimmäinen totuus on olemassa ja riippumaton meidän äänestyksistämme.”

Uudet prillit

2009-10-20T11:17:00.000-07:00

Sain tai paremminkin jouduin ostamaan uudet silmälasit. Vanhat hajonneet olivat onneksi oikeasti vanhat. Se harmitti vähän, että lasit hajosivat tilanteessa, josta olisi saattanut saada vakuutuskorvausta, ellemme olisi nostaneet omavastuun rajaa vakuutusmaksun alentamiseksi.

En voi silti valittaa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana olen saanut kolmet silmälasit vakuutuksesta. Ensin sain jalkapallon naamaan, toiset vääntyivät pienten lasten käsiin ja kolmannet linssit tärveltyivät seurakunnan lastenleiriä vetäessä. Yhdet maksoi vielä periaatteessa yliopisto tutkielmapalkinnon muodossa.

Silmälasit ovat silti järkyttävän hintaiset. Ihmettelen, miksi ei arjen selviämiselle välttämättömään tuotteeseen saa tukea.
Pohdin asiaa joku vuosi sitten köyhänä opiskelijana seuraavasti:

Arvonlisäverotusta pitäisi pohtia uudelleen. Hammasproteesit ovat verottomat, mutta silmälasit eivät. Ymmärrän hyvin, että ilman hampaita ei voi kuin imeskellä ruokaansa, mutta ilman silmälaseja ei löydä edes imeskeltävää!

Yhtä omituinen on käytäntö, että silikonien alettua vaivata rinnuksisssa Kela korvaa tarvittavan hoidon. Jos sen sijaan silmien laser-leikkaus epäonnistuu, kysymys on kosmeettisella perusteella tehdystä leikkauksesta, jonka korjailu ei kuulu korvauksen piiriin.

Kaikkea ei voi verovaroilla maksaa, mutta jonkinlaista tasausta voisi harkita meille heikkonäköisille - eikä vain heikon näköisille.

Kummallinen kiinteistövero

2009-10-15T09:54:00.000-07:00

Tutustuin tällä viikolla työtehtävässä erääseen merkilliseen verotuksen epäkohtaan. Tarinan muodossa se menee näin:
Kaverukset Lasse ja Pauli päättivät perustaa asunto-osakeyhtiön ja rakennuttivat perheilleen paritalon golfkentän ja laskettelurinteen läheisyyteen. Lassen puolikkaasta tehtiin vähän isompi, koska lapsiakin oli enemmän. Elo oli sopuisaa, mutta Lasse ja hänen puolisonsa jäivät työttömiksi ja muuttivat työn perässä pois. Heidän asuntoonsa oikeuttavat osakkeet osti vapaa-ajanasunnokseen mukava eläkeläispariskunta.
Tuli kiinteistöveron maksun aika. Yllätys, yllätys! Koska yli puolet yhtiön pinta-alasta oli vapaa-ajankäytössä, kiinteistöveroprosentti oli kolminkertaistunut. Yksi rakennus, yksi veroprosentti. Niin sanoo laki!

Rullilla

2009-10-11T10:26:00.000-07:00

Syksyisen kuulaassa värikylläisessä säässä oli nautinto päästä vielä luistelemaan. Märkiä lehtiä oli rullien alla vain muutamassa kohdassa niin, että piti varoa sivuluisua. Suosittelen taas kerran rullaluistelua kaikille, joiden jalat eivät tahdo kestää juoksua. Suojukset polviin, kypärä päähän ja sauvat käsiin.

Etätyössä

2009-10-08T22:22:00.000-07:00

Ensimmäinen kuukausi etä-lähityön vaihtelua on nyt reilustikin takana. Olen työskennellyt pääsääntöisesti kolme päivää Helsingissä ja kaksi päivää etänä kotoa. Hyviä ja huonoja puolia on jo tullut esiin.

Tuntuu hyvältä saada keskittyä työhön Helsingissä ilman kiirettä kodin touhuihin. Olen voinut silti iltaisin kävellä, aamulla käydä kuntosalilla ja eilen pääsin vuosien jälkeen pelaamaan lapsena ja nuorena harrastamaani koripalloa.

Se, että minulla on tämä mahdollisuus, merkitsee että kotona puolisoni huolehtii lasten arjesta harrastuskuljetuksineen. Vaikka siivoan ja pyykkään kotiin saavuttuani, tuntuu siltä että vapautta ja vastuuta ei ole helppo jakaa tasapuolisesti.

Ihailen kansanedustajien puolisoita! He muodostavat tärkeän voimavaran maamme päätöksenteolle. Tosiasiassa tilanne on se, että jos he sanoisivat jyrkän ein, moni 200:sta vastuunkantajastamme jättäytyisi tehtävästään

Minne kotiäidit ovat kadonneet?

2009-10-04T10:48:00.001-07:00

Tänään uutisoitiin, että Suomesta ei enää löydä tilastojen perusteella kotiäitejä. Vaikutti siltä, että asiaa pidettiin positiivisena. Uutinen kertoi, että päivähoidon ja vanhempainvapaiden kehittyminen on vaikuttanut siihen, että naisten ei enää tarvitse valita joko uraa tai perhettä.

Tätä on suomalainen asenneilmasto. Naisen, joka jää kotiin hoitamaan lapsiaan on siis tarvinnut valita perhe uran sijaan. Entä jos faktaa onkin se, etteivät meidän verotuksemme ja tulonsiirtomme tee mahdolliseksi perheen valitsemista. On tehtävä myös uraa.

Osa naisista onnistuu siinä, että hoitaa kodin, tekee väitöskirjaa ja juoksee maratonin kaksi kertaa vuodessa. Osa käy töissä ja miettii, kuinka hyvä koko perheelle olisikaan se, jos äiti olisi kotona. Sitten on vielä joukko niitä naisia, jotka hoitavat lapset kotona. Miksi heitä ei näy tilastoissa, on arvoitus. Ehkä se johtuu siitä, että he ovat ”vain kotona” ja saavat ”kodinhoitotukea”.

Kotiäitiyden työvoimaa uusintava vaikutus pitäisi vihdoin tunnustaa. On varmaa, että perheen toinen vanhempi jaksaa paremmin antaa panoksensa työelämässä, jos toinen kantaa isomman vastuun lapsista ja kodista. Luonnollisesti on mahdollista, että kotona oleva vanhempi on isä, mutta nainen tuntee useammin kotivanhemmuuden omakseen. Verotusta on muutettava niin, että yhden työssäkäyvän vanhemman talous saa tasa-arvoisen kohtelun.

Hyvä hoito on velanmaksua

2009-09-28T10:19:00.001-07:00

Olin viime viikolla kuuntelemassa tiedotustilaisuutta egyptiläisen Eveline Fadayelin oleskelulupahakemuksen hylkäämisestä. Tilanteessa Fadayelin poika kertoi, kuinka he Suomessa asuvien veljesten kesken näkevät tilanteen. Äiti on pitänyt heistä huolen, kun he olivat lapsia. Nyt on heidän aikansa pitää huolta äidistä, joka on sairas ja jolla ei ole omaisia Egyptissä.

Tilaisuus oli koskettava ja se on mielessäni nyt, kun edessä on vanhustenhoitoa koskeva välikysymyskeskustelu. Me olemme velkaa niille, jotka ovat rakentaneet tätä maata sodan jälkeen. Olemme velkaa hyvän hoidon verran isille, äideille, sedille ja tädeille, isovanhemmillemme. Meidän hyvästämme on suurin osa heidän ahkeruutensa ansiota.

Maailmalla kulkee sananlasku – Tärkeämpää kuin olla tärkeä on olla ihminen. Toisinaan tuntuu, että hallitusohjelma on tärkeiden ihmisten kirjoittamaa tärkeää tekstiä. Se, mitä on sanottu vanhustenhoidon tavoitteista, on kirjoitettu, koska on jotain siitäkin osa-alueesta kirjoitettava. Vaalilupaukset ovat unohtuneet.

Ei lentäjäksi syntynyt

2009-09-27T11:40:00.000-07:00

Pääsin perjantaina ja lauantaina Fokker kuljetuskoneen kyydissä seuraamaaan Naisten valmiusliiton Nasta-harjoitus Tikkaa Tikkakoskelle ja takaisin. Mennessä olin iloisesti yllättynyt. En muista lomalennoilla istuneeni niin mukavassa ja tasaisessa kyydissä. Olisin suorastaan toivonut, että kone olisi vähän enemmän kaarrellut.

Palatessa istuin peräosassa ja sää oli ilmeisesti aika tuulinen. Tiedänpä nyt, että ilmassa voi tulla merisairaaksi. Siltä se ainakin tuntui. Jouduin vielä parin tunnin jälkeenkin käymään pitkäkseni, kun pyörrytti. Se siitä sankarillisesta matkustajasta.

Luottamus on vaarantunut

2009-09-24T07:28:00.000-07:00

Kolme suurinta puoluetta on saanut vaalirahoitusta sellaisilta tahoilta, joissa tuen todellisia rahoittajia ovat olleet kansalaiset riippumatta heidän poliittisista näkemyksistään ja myös niiden vastaisesti. Ay-liikkeen, Raha-automaattiyhdistyksen ja valtionyhtiöiden kautta tullut rahoitus ovat esimerkkejä tästä. Useissa rahoituspäätöksissä päätöksentekijät näyttävät käyttäneen asemaansa väärin omaksi tai puolueensa hyväksi.

On pakko todeta, että eduskunnan ja hallituksen toimintakykyyn ja kokoonpanoon kohdistuu epäluottamusta. Vaalirahakohu on jo nyt vienyt taloudellisen taantuman aikana tärkeitä voimavaroja päätöksenteosta poliittisen sopan keittoon.

Vaalirahakohun vuoksi on väistämättä menetetty tulokset siitä työstä, jota on tehty kansalaisten mielenkiinnon herättämiseksi politiikkaan ja äänestysinnon kohottamiseksi. Kansalaisten luottamus poliitikkoihin ei palaudu sillä, että odotetaan julkisen kohun vaientumista.

Kuopiossa

2009-09-19T12:08:00.000-07:00

Eduskunnassa on kiireiset ajat. Vielä on ensi viikko aikaa jättää budjettiin liittyvät talousarvioaloitteet ja lakialoitteet. Nautin kiireisestä työskentelystä, jos on selvää, mitä on tekemässä. Nyt on käsissä myös vaikeita asioita, joissa on vaikea ratkaista oikea toteutustapa. Juristina lakialoitteisiin suhtautuu välillä ehkä liiankin vakavasti. Haluaisi, että ne ovat täydellisiä ja sellaisenaan toteutuskelpoisia. Kiire ei tue tätä tavoitetta.

Palasin tänään mielenkiintoiselta seminaarimatkalta. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta ja hallitus kokoontuivat Kuopiossa miettimään visiota ja strategiaa. Puolen vuoden kokemuksella pidän työskentelyilmapiiriä kaikesta kohusta huolimatta hyvänä. Myös luvut näyttävät, että Kevassa eläkeratkaisut käsitellään nopeasti ja luotettavasti.

Suosittelen Kuopiossa kävijöille tutustumista Koivumäen kartanoon. Jugend-tyylin ihailijana nautin talon tunnelmasta, jota ei ole pilattu 70-luvun remontein.

Oikaisu Tarastille

2009-09-10T01:21:00.001-07:00

Vaalirahoitusta pohtivan toimikunnan puheenjohtaja Lauri Tarasti on todennut, että suhtautuminen puolueen järjestöjen ulkopuolisiin sivujärjestöihin ja säätiöihin on kysymyksiä herättävä. Tähän liittyen hän on heittänyt kevyesti ilmaan kysymyksen, ovatko kristilliset yhdistykset kristillisdemokraattien sivujärjestöjä.

Kysymys on mielestäni loukkaava sekä kristillisissä yhdistyksissä toimivia kohtaan että kristillisdemokraatteja kohtaan. Yhtä hyvin olisi voinut kysyä, ovatko suomalaiset yritykset olemassa kokoomuksen kannatuksen takaamiseksi.

Kristillisillä yhdistyksillä ja kristillisdemokraateilla on varmasti samoja jäseniä ja toiminnassa on sama arvopohja. Yhdistysten toiminnan tavoite on kuitenkin aivan jossain muualla, sanoisinko korkeammalla, kuin kd:n rahoituksen keräämisessä tai kannatuksen lisäämisessä.

Vihdoin valoa FASD-lapsille

2009-09-09T03:17:00.000-07:00

Ministeri Risikko on luvannut, että päihdeäitien pakkohoidosta annetaan tällä vaalikaudella hallituksen esitys. Tänään vielä elämme tilanteessa, jossa raskaana olevalla naisella on vapaus juoda lapsensa terveys. Samalla hänet jätetään vaille tukea, jota riippuvuudesta kärsivä tarvitsisi.

Pakkohoito vaarantaa aina yksilön oikeudet. Sikiön pakolla nauttima alkoholi tekee saman. En usko, että lopulta yksikään hoidon ansiosta terveen lapsen synnyttänyt äiti on vihainen siitä, ettei hän saanut rauhassa jatkaa viinan ja huumeiden värittämää elämää.

Luonnollisesti oikeusvaltiossa pakkohoidon edellytysten tulee olla korkealla. Yksi malli olisi vapaaehtoinen pakkohoito, jossa nainen voisi etukäteen ilmoittaa suostumuksensa hoitoon hakeutuessaan, että häntä saadaan raskauden ajan pitää sikiön terveyden kannalta välttämättömässä hoidossa.

Nyky-yhteisöllisyyttä

2009-09-06T11:42:00.000-07:00

Yhä useampi kadulla vastaantuleva puhuu puhelimeen. Osa hoitaa asioitaan, mutta monelle puhelin on kuin tupakka ennen. Puhelimesta saa itsevarmuutta luomalla yhteyden ihmiseen toisaalla.

Luin suomalaisen yrityksen tuoteyhteisön mainosta. Liittymällä yhteisöön voi tutustua yrityksen filosofiaan ja sen tuotteiden syvimpään olemukseen. Lisäksi voi seurata oman tuotekokoelmansa karttumista. Samanhenkisten ihmisten yhteisö muodostuu desing-tuotteiden omistajuudesta tai ihailusta. Yritys houkuttelee asiakkaaksi lupaamalla yhteisöllisyyttä, mutta varaa oikeuden lakkauttaa yhteisöohjelman.

Tupakka on epäterveellistä, mutta sen ympärille muodostuvassa yhteisöllisyydessä on vielä jotain tervettä. Ihmiset kohtaavat toisensa face to face, ei vain naamakirjan tai muun materiattoman materialistisen näennäisyhteisöllisyyden kautta. Profiili luodaan ottamalla kontakti ihmiseen, ei valitsemalla kiiltokuvia itsestä tai luomalla laadukasta imagoa.

Vaan auttaako vastaan potkiminen? Päätyykö niin vain pylväspyhimykseksi erämaahan, jonne ei ole laajakaistayhteyttäkään?

Helsingissä taas

2009-09-01T22:54:00.000-07:00

Raahasin eilen työpäivän jälkeen kainalossani patjan halki Helsingin ydinkeskustan. Samoin tyynyt, peiton ja silitysraudan ja kolmannella kerralla ruokakassin ja siivousvälineet. Iltapala - ruisleipää ja kylmää maitoa - onnistui sitten jo lattianrajassa patjalla istuen.

Olen tästä eteenpäin kolme päivää viikosta Helsingissä ja kaksi etätyöpäivää kotona. Eduskuntatyö on mielnkiintoista, mutta hektistä tästä tulee sopeutuessa kotona ja poissa kotoa.

Lainsäädännön pariin

2009-08-30T11:41:00.000-07:00

Niin päättyi puolueen varapuheenjohtajan pesti. Olen helpottunut.

Olisin halunnut saada aikaan niin paljon enemmän, mutta varsin pian valituksi tuloni jälkeen ymmärsin, kuinka paljon enemmän aikaa tarvittaisiin. Osallistuin puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokouksiin aktiivisesti, mutta työvaliokunta jäi liian vähälle käräjäoikeusharjoitteluni johdosta.

Toisekseen minulla ei ollut kiinnostavia, tunnettuja kasvoja ja olen huomannut, että en pidä politiikassa siitä, että itseään täytyisi tehdä tunnetuksi. Olen suorastaan allerginen ajatukselle, että kirjoittamisen ja puhumisen motiivina on oman nimen tietoon tuominen. Puolueen varapuheenjohtajana täytyy ymmärtää, että on puolueen etu näkyä mahdollisimman paljon.

Nyt palaan taustatyöhön. Eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä tavoitteni on auttaa edustajia viemään heidän ajatuksiaan toteutukseen. Haluan olla edelleen vahvistamassa kuvaa puolueestamme arjen asiaosaajana.

Puheenjohtajuus loppusuoralla

2009-08-26T02:37:00.000-07:00

Tulevana viikonloppuna on KD:n puoluekokous. Nautin kaksi vuotta sitten Turun kokouksen me-hengestä. Toivon, että tunnelmat ovat samat tälläkin kertaa.

Kahden vuoden varapuheenjohtajakauteni aikana olen saanut kohdata mielenkiintoisia, asiantuntevia ja lämpimiä ihmisiä. Puoluehallituksen kokoukset ovat olleet hyvähenkisiä riippumatta asioista, jotka ovat olleet käsittelyssä.

Emme muodosta täydellistä puoluetta ja kehittämistä riittää. Aihetta on kuitenkin nostaa leuka pystympään ja nauttia terveestä itsetietoisuudesta! Tiedämme, että meillä on annettavaa. Se pitää vain entistä paremmin tuoda myös muiden tietoisuuteen.

Luonnon ihmeitä

2009-08-25T13:11:00.000-07:00

Palasimme viime yönä viikon matkalta Azoreilta. Hengästyttäviä maisemia ja luonnon ihmeitä - vesiputouksia, kuumia lähteitä ja kraaterijärviä. Rakennetun ympäristön katseleminen on väsyttävää lomapuuhaa, mutta hortensioiden sinisyyteen ja vuorten vihreyteen ei silmä tottunut.
Tasainen, viileä Suomi on silti kotoisan suloinen.

Tänään pidimme KD-Median hallituksen kokouksen, jossa valitsimme Asmo Maanselän vietintäpäällikön virkaan. Onnea työhösi Asmo!

Koulutielle

2009-08-10T23:25:00.000-07:00

Haikea ja iloinen päivä taas tämä koulun aloitus. Esikoinen on yhdeksäsluokkalainen, keskimmäinen aloittaa seiskan ja nuorimmainen neitokainen vitosluokan. Meillä ei ole enää pieniä kotona - se on haikeaa. Sen sijaan on reippaita, ihania isoja lapsia ja nuoria.

Päivärytmin palautus ei vielä ole onnistunut, mutta eiköhän uni ala pian tulla järkevään kellonaikaan, kun koulupäivät väsyttävät. Eilisen kisailimme Porissa pääsystä Vattenfall yleisurheilucupin loppukisaan, joten ilta viivästyi ainakin terveissä merkeissä.

Mitä kesään kuuluu?

2009-07-22T07:55:00.000-07:00

Viime kesänä notaarina en saanut lomaa juuri lainkaan. Tämä kesä on jo parempi. Olin kaksi viikkoa heinäkuun alusta lomalla ja nautin reilun viikon laiskuudesta saaristossa. Laiskottelun tasoa kuvaa se, että maalasimme koko perhe kiviä. Se oli hauskaa luovuuden purkamista.

Korjasin toisessa mökkipaikassa elämäni ensimmäistä kertaa huopakattoa. Tosin apumiehenä ja vain hetken aikaa. Kokemus sekin lievän korkeanpaikankammoiselle.

Nyt menossa kahden viikon rippileiri ja nautin. Eilen jalkapalloa, tänään ultimatea. Välissä mahdollisuus kertoa nuorille siitä kaikkein tärkeimmästä - kuinka pääsee Taivaaseen.

Uutisointi on vaikeaa

2009-06-28T23:34:00.000-07:00

Olen Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan jäsen ja siinä tehtävässä, kuten myös politiikassa aktiivisesti mukana olevana, seurannut huolestuneena julkista keskustelua. Vaalirahojen ja päätösvallan epäillään joutuneen vääriin kytköksiin.

Kuntien eläkevakuutus hoitaa merkittävää tehtävää kuntatyöntekijöiden eläkkeistä huolehtivana tahona. Lyhyen jäsenyyden aikana olen saanut hyvän kuvan sen toimintatavoista. Siksi olen halunnut, että valtuuskunnan kokousta aikaistettaisiin ja tekeillä olevien selvitysten tulosten pohjalta valtuuskunnalle annettaisiin mahdollisuus arvioida tilannetta. Normaalin kokousaikataulun mukaan seuraava kokouksemme on vasta loppusyksystä.

Olin pettynyt siitä, että Aamulehti kirjoitti siihen sävyyn, että haluan valtuuskunnan koolle ” selvittämään toimitusjohtaja Markku Kauppisen ja hallituksen puheenjohtaja Sampsa Katajan toimia vaalirahoitussotkussa”.

Puhelinhaastattelussa ilmaisin mielestäni selvästi sen, että vielä en näe selvitettyä syytä osoittaa heille epäluottamusta ja nyt kukaan ei voi tuosta kirjoitetusta oikeastaan päätellä muuta kuin, että en luota heihin. Kysymysten herääminen ei kuitenkaan tarkoita vielä epäluottamusta.

Asian olisi voinut ilmaista tarkemmin lähteen sanoman mukaisesti. Tätä on mielestäni juuri median väärä vaikuttaminen asioihin – haastateltava otetaan nukeksi puhumaan toimittajan hänen mielipiteikseen asettamia asioita. Näin isossa asiassa hienovireisyys olisi paikallaan selvitysten ollessa kesken. Kyseessä on samalla myös henkilöt, ihmiset, joiden elämään, työhön ja maineeseen uutisointi vaikuttaa.

Hyvää juhannusta

2009-06-19T08:45:00.000-07:00

Keskikesän juhla on kolea, mutta silti tunnelmallinen. Mitä juhlimmekaan?

JOhannes Kastaja oli Jeesuksen edelläkävijä. Juhannuksena muistamme JOhannesta. Valitettavasti on niin, että monen juhannuksen vietto keskittyy siihen JOhanneksen elämän kohtalokkaampaan puoleen.

Herodes oli kiinnostunut JOhanneksen puheista ja pelkäsikin häntä. Herodes oli ottanut itselleen veljensä vaimon, eikä tämä pitänyt Johanneksen huomautuksista moraalitonta elämäntapaa kohtaan. Johannes vangittiin ja lopulta mestattiin, kun Herodiaan tytär äitinsä neuvosta pyysi ihastuttavan tanssinsa palkkioksi JOhanneksen päätä.

Tänäänkin on vaikea kestää sitä, jos meille huomautetaan oman elämämme ratkaisuista. Toivon, että juhannus saisi tänä vuonna merkitä kaikille pareille rakkaudentäyteistä romantiikkaa - uskollista rakkautta.

Kierrätystä vai kaatopaikkaa

2009-06-15T10:24:00.000-07:00

Siivosin taloamme perinpohjin esikoisen rippijuhlaa varten. Taas kerran huomasin ylimääräisen tavaran ongelman. Missä välissä kaikki tilpehööri ja ylimääräinn tarpeisto on ilmestynyt taloon? Jotain tekemistä on toki silläkin, että talo on parisataa vuotta vanha.

Minulle on mahdottoman vaikeaa heittää pois tavaraa, joka ei ole rikkinäistä. Kirpputori olisi hyvä vaihtoehto osalle tavaroista. Yleensä ison vaivan palkkiona on vain paikkamaksu. Kierrätys on hyvä vaihtoehto, mutta tavara on suurimmalta osaltaan sellaista, ettei kukaan muukaan niitä käytettyinä kaipaa. Tarvitsijoita olisi esimerkiksi rajan takana, mutta kuinka saada tavarat tarvitsijoille.

Kaipaan kierrätyspäiviä, joina voi viedä tavaraa torille, ottaa vaihdossa maksutta tarvitsemaansa ja antaa loppu käypä tavara hyväntkeväisyyteen. Kaiken avain on kuitenkin siinä, että ei osta. Ei osta mitään muuta kuin sen, mitä välttämättä tarvitsee.

Kuinka silloin käy kauppiaan ja kuinka käy valmistajan? Ehkäpä oppivat tavoille ja valmistavat kestävää ja monipuolisesti hyödynnettävää, uusiokäytettävää tuotetta.

Onnea Sari ja kiitos!

2009-06-07T12:38:00.000-07:00

Sari Essayah on uusi meppimme. Onnea Sari ja lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette olleet tekemässä vaalityötä. Vaaliliitto osoittautui viisaaksi ratkaisuksi, mutta Sarin oma henkilökohtainen äänimäärä - yli 50 000 - osoittaa, että hänellä on luottamusta. Vaaliliitto vei sisään yli vaalikynnyksen henkilön, joka varmasti täyttää paikkansa.

Kiitos myös kaikille teille muille ehdokkaille, jotka itseänne säästämättä olitte tekemässä tätä tulosta.

Suosittelen

2009-06-06T12:43:00.000-07:00

Huomisen sunnuntain äänestyssuositukseni on numero 183, Sari Essayah. Olen varma siitä, että hän on pätevä edustamaan Suomea EU:ssa!

Vaalityössä

2009-05-26T13:08:00.000-07:00

Vaalilehtien jakaminen ja julisteiden kiinnittäminen olisivat huomattavasti mukavampaa puuhaa, jos pystyisi suoraan tietämään, kuinka paljon ääniä vaivannäkö kerryttää. Talkoointo ja tulokset eivät valitettavasti suoraan korreloi siihen, kuinka paljon tuloksena on ääniä.

Talkoot kannattavat varmasti, sillä meillä KD:ssa on erinomaiset EU-ehdokkaat. Itse aion äänestää puoluesihteeriämme Saria (183), jonka tunnen valtavan energisenä, aikaansaavana ja osaavana poliitikkona. Suosittelen!

Äänikynnys valtakunnalliseksi

2009-05-19T12:32:00.000-07:00

Hallituspuolueet ovat sopineet, että eduskuntavaalien äänikynnykseksi tulee kolme prosenttia. Toivottavaa on, että näin toteutuu todellisena yleinen ja yhtäläinen äänioikeus koko maassa. Viime vaalien äänimäärällä KD:n paikat olisivat nykyisen seitsemän sijasta kymmenen nyt sovitulla menettelyllä. Sari Essayah olisi huikealla äänimäärällään päässyt läpi.

Vaaliliitot kiellettänee, joten jatkossa äänestäjä tietää, mille puolueelle ääni päätyy. Nyt liitot ovat vielä tätä päivää EU-vaaleissa ja toivomme, että Sari menee läpi tälläkin systeemillä!

Rynnäkkökivääriammunnat

2009-05-17T13:41:00.000-07:00

Kokeilin eilen elämäni ensimmäistä kertaa rynnäkkökiväärillä ampumista. Se oli mielenkiintoista. Maalitaulu oli perinteinen pyöreä - ei siis ihmisenmuotoinen. Pohtiessani tilannetta myöhemmin huomasin, etten ollut miettinyt muuta kuin tarkkaa osumista. Olen joskus pohtinut sitä, miettiikö ampumista harjoitellessaan mahdollisia tositilanteita. Ilmeisesti ei, kun en minä herkkämielikään. Enkä nähnyt untakaan :)

Useimmille ampumista harrastaville se on varmasti tarkkuuslaji siinä missä vaikkapa keilailu. Silti on erittäin hyvä, että aseiden saatavuus pidetään tiukkana. Olin iloinen, että sain itse kokeilla asiantuntevassa ohjauksessa ja turvallisesti valvotussa tilanteessa.

Seiskaan tutustumassa

2009-05-13T11:45:00.000-07:00

Muistan vielä esikoisen eskarikevään päivän, jolloin sydäntä pakahdutti tunne, että en voi enää varjella lasta maailman kolhuilta. Ekaluokkalainen joutuu tavallaan yksin kulkemaan koulutietä. Äiti ei siellä ole raivaamassa polkua.

Niin on hyvä. Pojista ei kasva vastuullisia miehiä, jos äiti pitää helmoissaan. Silti ajatukset palasivat samaan hetkeen tänään, kun olin keskimmäisen kanssa tutustumassa yläkouluun. Tiedän, että hän pärjää siellä, koska meillä on hyvä koulu. Silti on haikeaa lähettää lapsiaan kohti kasvua ja aikuisuutta, pärjäämään yhä enemmän omillaan.

Ja silti - melkein nelikymppisenäkin oma äiti on se turvallinen, jonka ohjeita mielellään kuulee ja jonka mukaan monesti omia toimiaan mittaakin. Ja äidin rukoukset kantavat.

Haikeudet hävisivät luistelemalla reilun kympin lenkin kunnon musiikinjytkeessä!

Suosittelen Sastamalaa

2009-05-10T05:59:00.000-07:00

Vietimme äitienpäiväviikonloppua yhdessä sisareni kanssa. Päiviin osui useita pienimuotoisia hauskoja elämyksiä.
Perjantaina oli balettikoulun kevätjuhla. Taas kerran pienet balleriinat saivat mielen iloiseksi. Ei haitannut yhtään, vaikka joku unohtui katselemaan kesken tanssin yleisöön. Katselijat nauttivat joka tapauksessa näkemästään.

Lauantaiana vierailimme Herra Hakkaraisen talossa. Paikan voi todeta pienehköksi ja kävellä pikaisesti läpi. Lapsi löytää sieltä kuitenkin mukavat puitteet vanhanaikaiselle kauppaleikille, ritarisaduille ja avaruusmatkailulle. Kaksi tuntia vierähtää helposti linnanneidoksi pukeutuneena.

Tänään retkeilimme Pirunvuorelle - äitienpäivän teemaan Pirttihirmujen vuoreksi muunnettuna. Danielssonin kivilinna herättää joka kerralla ihmetystä. Kuinka korkealle vuorenrinteeseen on saatu luonnonkivistä rakennettua koko talo ja kuinka iso vaiva on ollut raahata kaikki päivittäisen elämän tarveaineet sinne. Pirunvuoren maisemat Rautaveden yli ovat aivan omaa luokkaansa. Pidimme pyhäkouluhetken luolansuun tuntumassa.

Ja tietenkin - äiti sai aamupalan vuoteeseen valkovuokkojen kera.

Aikuisten yleisurheilua

2009-05-07T10:13:00.000-07:00

Blogissa pitäisi oikeastaan kirjoittaa vain hyvin yleismaailmallisista asioista, ettei kukaan tee vääriä (tai oikeita) tulkintoja kirjoittajan persoonasta. Tämä tulee aina mieleen, kun kirjoitan jostain liikuntaan liittyvästä.

Ihan suotta - lukijan tulkinta on ihan oikea, jos hän kokee minun haluavan kertoa itsestäni liikunnallisena henkilönä. Kuten tiedämme, liikunnallisia ihmisiä on monenlaisia: on niitä, jotka katsovat mielellään, kun toiset liikkuvat ja niitä, jotka liikkuvat itse paljon. On vielä kolmaskin ryhmä - niitä, jotka joskus ovat liikkuneet paljon ja pyrkivät palaamaan taakse jääneeseen menneisyyteen vaihtelevalla menestyksellä. Kuulun tähän viimeiseen ryhmään.

Olin tänään mukana Vammalan Seudun Voiman aikuisten yleisurheilukoulussa. Osallistujia oli kaksi. Harjoittelimme kävelyä ja kuulantyöntöä ja oli hauskaa! Naisten kuula lensi niukin naukin yli kahdeksan metrin. Huomenna varmasti tuntuu lihaksissa. Edessä on vielä ainakin keihäänheittoa ja pituushyppyä. Mahdollisesti ensiapua ja jääpussejakin.

Kun vielä oppisi pääsemään eroon ajatuksesta, ettei ole cool nauttia heittelemisestä tai hyppelemisestä. Minkälainen aikuinen nainen nauttii jalkapallon perässä juoksemisesta? Moni tykkäisi, muttei kehtaa. Miksi ylipainoisella keski-ikäisellä naisella olisi yhtään sen vähemmän oikeus nauttia liikkumisesta ja pelaamisesta kuin kaljamahaisella keski-ikäisellä miehellä?

Hoppuviikko

2009-04-25T12:05:00.000-07:00

Takana tiukka viikko: maanantai opetusta ja kaupunginhallitus, tiistai opetusta ja Seinäjoella opiskelijaillassa puhumassa, keskiviikko Helsingissä puolueen työvaliokunta, torstaina Helsingissä yhdistyksen hallitus ja Karkussa raamattukurssin viimeinen ilta, perjantaina kurssin päätöspäivä, radiohartaus, kolumni ja puoluevaltuuston tiedotepohjien valmistelua ja tänään kuuden junalla Helsinki puoluehallitus ja puoluevaltuusto sekä EU-vaalistartti.

Näyttää aika tiiviiltä, mutta ensi viikko onkin sitten lomaa. Junamatkoilla sain sitä paitsi nauttia på svenska Liza Marklundin kirjasta Livstid ja äsken kävin rullaluistelemassa.

Ihminen sortuu helposti suorittamiseen, mutta toisaalta on hyvä oppia siihenkin, että paljon ehtii ja jaksaa, kunhan ei stressaa kaikkea yhtäaikaa. Yksi asia kerrallaan ja kaiken ehtii ajallaan.

160 v

2009-04-19T06:21:00.000-07:00

Mieheni sisarussarjassa kaikki ovat valinneet puolison (mielestään) parhaasta vuosikerrasta. Tasavuodet täyttyvät siis samaan tahtiin. Tänä viikonloppuna juhlimme jälleen yhdessä - nyt täyttyvää 160 vuotta. Omat pyöreäni tulevat täyteen viimeisenä syksyllä. Juhlimme jo edesmenneen anoppini kotimaisemissa entisen Mouhijärven puolella eli Sastamalassa.

Minua on siunattu upean huumorintajuisella joukolla kälyjä ja lankoja. Välillä putoan itse hitaampana joukosta. Nauraminen on aina yhtä hauskaa - voisi todeta lähes nykäsmäisesti.

Pelaaminen on tällä joukolla myös aina mieluista. Nyt pääsin tutustumaan Upongoon, joka mukailee tietokonepelinä tuttua Tetristä. Olin siihen aikoinaan ihan koukussa, joten tämä uusi tuttavuus oli luonnollisesti nautinto.

Yöllä heräsin pariin otteeseen kurjen huutoon. Se oli upeaa!

Kiitos Susan Boyle

2009-04-16T11:38:00.001-07:00

Olen hassulla tavalla herkkä. Kun Marja-Liisa Kirvesniemi aikoinaan hiihti olympiakultaa, itkin joka kerralla kun maaliintulo samana päivänä televisiossa näytettiin. Nyt olen itkenyt jo kolme kertaa katsoessani Susan Boylen laulua brittien Talent-kisassa.

Keski-ikäinen, pyöreä, Pekan ja Pätkän Justiinaa muistuttava nainen herättää hilpeyttä yleisössä ja tuomareissa ennen esitystä. Mutta minkä yllätyksen hän tarjoaakaan!

Mitä skotti Susan meille opettaa? Olemme oppineet arvioimaan ihmisen kyvyt sen perusteella, miltä hän näyttää. Kuori on tullut sisusta tärkeämmäksi.

Hyvä esimerkki kotimaasta vähän samasta on Virpi Hämeen-Anttila, joka muinaisten kielten tutkijan roolissaan ei paljon huomiota saanut arkisella olemuksellaan. Kun selvisi, että hän osaa kirjoittaa myös varsin kohtuullisia romaaneja ihan suomeksi eikä sanskriitiksi, hänet löydettiin keskustelijaksi ja kolumnistiksi. Äly ja oppineisuus ei sinänsä riittänyt. Olisi ehkä kelvannut, jos kyseessä olisi ollut Miss Suomi -kisan entinen finalisti.

Kohti puoluekokousta

2009-04-14T11:46:00.000-07:00

Lehdet ovat heränneet kirjoittamaan ja kyselemään tulossa olevasta puoluekokouksestamme. Elokuiset puheenjohtajavalinnat ovat erityisen mielenkiinnon kohteena.

Olen saanut olla varapuheenjohtajana pian kaksi vuotta. Tähän jaksoon osui vähän harmillisesti käräjäoikeusharjoitteluni, joka verotti mahdollisuuksia aktiiviseen puoluetyöhön. Siitä huolimatta olen saanut olla mielenkiintoisessa tehtävässä monessa mieleenpainuvassa tilanteessa kannustamassa KD-väkeä aktiiviseen vastuunkantoon.

Olemme kaikki kolme varapuheenjohtajaa Peter, Asmo ja minä, olleet ei-kansanedustajia. Se on ollut toisaalta huono asia, sillä me emme ole median näkökulmasta kiinnostavia. Toisaalta sekin olisi huono, jos kaikki kärkipaikat olisivat samoilla - kansanedustajilla.

En ole mukana varapuheenjohtajavaalissa elokuussa. Toivon, että paikalleni löytyy henkilö, joka ehtii ja jaksaa olla läsnä kokouksissa, kiertää innostamassa väkeä kentällä ja jolla on tuoreita ideoita puolueen hyvien ohjelmien ja periaatteiden toteuttamiseksi ja esiintuomiseksi.

Jo tässä vaiheessa tehtävän vielä ollessa kalkkiviivoilla, haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olette rohkaisseet ja koulineet ja omalla esimerkillänne osoittaneet, kuinka vastuuta kannetaan uskollisesti - pienillä ja isoilla paikoilla.

Riemullista pääsiäistä

2009-04-12T13:15:00.000-07:00

Kristus on ylösnoussut!

Ihana aurinkoinen kevätpäivä. Ensimmäiset pikkuruiset helmililjat kurkistavat kukkapenkistä ja tänään näin ensimmäiset kurjet. Kuinka voikaan luonto toistaa ylösnousemuksen riemua kaikessa keväisessä touhukkuudessaan.

Luistelukausi avattu

2009-04-07T11:14:00.000-07:00

Huomasin eilen hallituksen kokoukseen Äetsä-talolle ajellessani, että sillä suunnalla oli jalkakäytävät jo lakaistu. Kun tänään oli sama reitti henkilöstöjaoston kokoukseen, sain varmistuksen, kun kevään ensimmäinen rullaluistelija oli jo reitillä.

Luistimet kaapista, suojukset esiin, kypärä ja sauvat mukaan. Sykemittari paikalleen, Ipod taskuun ja menoksi. Aika rankka oli kevään eka lenkki, mutta voi kuinka vauhti oli ihanaa. Routa oli tehnyt uusia railoja jalkakäytävään, mutta niitä mahtui vielä väistelemään.

Juoksemalla emme Jorman kanssa olisi jaksaneet millään tehdä niin rankkaa lenkkiä kuin luistellen oli mahdollista. Suosittelen lajia lämpimästi kaikille rapakuntoisillekin!

Piirikokouksessa

2009-04-04T09:20:00.000-07:00

Sastamalan paikallisosasto järjesti tänään KD Pirkanmaan piirin kevätkokouksen Vähähaaran kylätalossa. Ajelin kotiin iloisella ja tyytyväisellä mielellä. Vanha talkooinnolla paikalleen siirretty ja kasattu hirsitalo loi kokoukseen tunnelmaa. Minne muualle olisikaan paremmin sopinut pirkanmaalaisten jäsentemme joukko? He edustavat talkoohenkistä väkeä parhaimmillaan.

Järjestelyt onnistuivat hyvin, kun moni otti vastuuta. Hyvältä maistui Timon ja Sepon soppa, Jukkiksen ja Anteron laulu, Ailin kakku, Irmelin sämpylät. Aimo kuori keittoon hyvänmakuiset perunat. Ja kokouksen kotiin hoitivat Irmeli puheenjohtajana ja Aimo sihteerinä.

EI kiinteistöveron korotukselle

2009-03-25T13:23:00.000-07:00

Kiinteistöveron nosto on hölmöä

Suomalaiset asuvat ahtaasti. Omakotitalon väljyyteen velkarahalla päätyneet asuvat euromääräisesti kaikkein kalleimmin, jos lainojen lyhennykset otetaan huomioon. Asumismenot lähentelevät viidennestä tuloista.

Hallitus suunnittelee kuntien ahdingon helpottamista kiinteistöveron nostolla. Rahat tulisivat toisin sanoen ja vähän kärjistäen varallisuusverona asuntovelka-ahdingossa olevilta lomautetuilta kuntalaisilta. Niiltä samoilta, joiden palkankorotusten siirtämisestä hamaan tulevaisuuteen keskustellaan.

Mielenkiintoista olisi tietää, mitä hallituksen suunnitelmasta on todennut asuntoministeri Vapaavuori, joka vielä 2007 lausui seuraavaa:

"Sille sen sijaan ei ole mitään järjellistä taustaa, että sama valtio, joka kauhistelee korkeita asumiskustannuksia tällä tavoin vain entisestään korottaa asumisen hintaa (pääkaupunki)seudulla. Julkisen sektorin tehtävänä tulisi olla lieventää näitä ongelmia, eikä omilla toimillaan vain syventää kohtuuhintaista asumista etsivien ihmisten ahdinkoa.”

Toivottavasti Vapaavuori muistaa yhä, ettei kiinteistöverotuksen alkuperäinen tarkoitus ollut muodostaa varallisuuden arvoon perustuvaa veroautomaattia.

Ja toivottavasti hallitus huomaa kysyä itseltään, onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista antaa kuntien korottaa kiinteistöveroja. Katainen vastannee tähän, ettei veroa ole pakko nostaa vaan kunnat voivat halutessaan käyttää "kiinteistöveroa nykyistä laajemmin". Asuntomarkkinoillekin saadaan nykyistä laajempaa liikettä, kun vähätuloisimmat kiinteistönomistajat joutuvat pakon edessä myymään asuntonsa polkuhintaan ja muuttamaan vuokralle.

Urheiluviikonloppu

2009-03-15T08:46:00.001-07:00

Sain jokin aika sitten palautetta keskimmäiseltäni poissaoloista kotoa. "Mitä järkeä on käyttää lyhyt elämänsä siihen, että päättää toisten asioista." Suunnilleen noin kuului kommentti.

Asiat eivät ole toisten vaan yhteisiä. Tarvitaan vastuunkantajia. Silti ajatus on vakava. Toivoisin mieluummin tulevani muistetuksi läsnäolevana äitinä kuin yhteiskunnallisena vaikuttajana. Molemmat eivät taida valitettavasti olla yhtä aikaa toteutettuna mahdollisia.

Jätin eilen puoluehallituksen väliin ja olin lasten kanssa yleisurheilun sisähallikisoissa. Tuli onnistumisia ja epäonnistumisia. Itse sain reisilihakset kipeäksi toimiessani kiekkokisassa palauttajana hölkötellessäni Karhuhallin tekonurmella edestakaisin. Ensi kesänä olisi Suomessa veteraanien MM-kisat. Vieläköhän ehtisi kuntoon?

Tänään salibandyturnauksessa. Oli pakko vähän huutaa neuvoja ja kannustuksia. Katsomossa on kamalan jännää!

Omin jaloin kouluun?

2009-03-12T23:20:00.000-07:00

Olin eilen illalla kuuntelemassa yleisötilaisuutta Sastamalan kouluverkkoselvityksestä. Kyläkoulut ovat taas vasaran alla, koska tilanne on vakava taloudellisesti. Oppilasmäärä lakkautusuhan alla olevissa kouluissa ei ole vielä kriittisellä rajalla.

Opetusta valmistellessani kävin pitkästä aikaa selailemassa eduskunnan sivuja. Löysin oppitunnille sopivan esimerkin suullisesta kyselytunnista. Kysymyksessä Juhan Mieto peräsi lisää koululiikuntaa. MItä vastasikaan opetusministeri Virkkunen. "On tärkeää, että kunnat tiedostavat sen, että koulureitit tulisi suunnitella niin turvallisiksi, että lapset voisivat kävellä ja pyöräillä kouluun."

Sinänsä asiaa, mutta opetusministeri lienee tietoinen siitä, että tuhannet suomalaiset koululaiset ovat ensi syksynäkin siinä asemassa, että koulumatka pitenee yli itse kuljettavan rajan. Säästöt osuvat näin myös lasten kuntoon, kun lähikouluista luovutaan! Tässä asiassa ei paljon auta tieto siitä, että jossain lähikoulu on kymmenien kilometrien päässä. Pieni koululainen ei voi kulkea alle kymmenenkään kilometrin matkoja jalkaisin tai pyörällä.

Nuorten yhteys eduskuntaan

2009-03-12T11:43:00.001-07:00

Olin tänään opettamassa kymppiluokkalaisia eduskunnan toiminnasta ja vähän laajemminkin demokratian toiminnasta. Nuoret olivat yllättävän kiinnostuneita. Kaksi kysymystä jäi erityisesti mieleen: Voiko eduskunnan täyistuntoa mennä kuka tahansa tavallinen tyyppi koska vaan seuraamaan? Voiko kansanedustajille tosiaan lähettää sähköpostia?

Jos nuorten odotetaan kiinnostuvan politiikasta ehkä olisi hyvä vielä nykyistä enemmän tiedottaa siitä, että heillä on kansalaisina oikeus mennä sisään eduskuntataloon ja seurata edustajiemme toimintaa omin aistein. Kuinka paljon arjen tärkeää tietoa tulisikaan nuorilta, jos he tietäisivät, että kansanedustaja ottaa ihan vakavissaan heiltä tulevan postin.

Etsintäkuulutetaan rallivirtsalo!

2009-02-28T03:17:00.000-08:00

Olen flunssan vuoksi jo viidettä päivää sisätiloissa. Niin tänäänkin, vaikka hiljaisella kylätiellämme olisi tänä aurinkoisena talvipäivänä poikkeuksellisesti nähtävääkin. On rallipäivä. Lähtöpaikka on parinsadan metrin päässä talostamme.

En ole mikään erityinen autourheilun ystävä, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että sillä laajemmassa mittakaavassa voidaan parantaa autoilun turvallisuuttakin. Tänään annan kuitenkin aika ison miinuksen kisajärjestäjille.

Kuinkakohan monen kotitalosta20-50 metrin päässä noin kahden tunnin sisällä yli sadan ralliauton kuski ja kartturi niin sanotusti heittää vetensä tienpieleen. On vaarallista rallata virtsarakko täynnä eli tyhjennys on ymmärrettävä. Eihän täältä talosta kehtaa kuitenkaan edes katsoa ikkunasta ulos eikä päästää pientä tyttöä pihalle, kun joku on jatkuvasti tarpeillaan. Ja huomenna samasta tienvarresta marssitaan lasten hiihtokisoihin.

Auringossa

2009-02-16T03:05:00.000-08:00

Lapsilla alkoi hiihtoloma. 2/3 löytyy lähellä sijaitsevasta Ellivuoresta laskemasta ja 1/3 luistelemasta entisen kyläkoulumme kaukalosta. Itse hiihtelin kotipellolla, joka löytyy tien toiselta puolen. Aurinko paistaa ihanan siniseltä taivaalta.

Iloitsen tänään pienistä ylellisyyksistä. Aurinko ei tosin ole pienimmästä päästä.
Tänäänkin on varaa olla onnellinen.

Hector laulaa muistaakseni, että on nukahtanut Jumala tai jatkaa luomistaan. Ei ole nukahtanut ja nimenomaan jatkaa luomistaan. Sitä kutsutaan kaitselmukseksi, että tänäänkin luomakunnassa pysyy Jumalan ylläpitämänä sellainen järjestys, että eläminen on mahdollista. Meillä täällä vieläpä yltäkylläinen elämä.

Ministerinä ja varatuomarina

2009-01-31T11:04:00.000-08:00

Takana kolme mielenkiintoista päivää pääkaupunkiseudulla. Torstaina ja perjantaiaamuna olin Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan aloitusinfossa ja kokouksessa. Uutta mielenkiintoista asiaa. Aloitin valtuuskunnan jäsenenä. Tärkein oppi omaan kuntaan vietäväksi ensimmäisestä kerrasta oli se, kuinka ulkoistaminen vaikuttaa kuntatyönantajan eläkemaksuihin. Karkea arvio on, että jos kuntasektorin työntekijäpoistuma on kymmenen prosenttia, kunnilta perittävä eläkemaksu nousee noin kaksi prosenttiyksikköä.

Eilen oli eduskuntaryhmän talvikokous. Päivässä oli paljon poliittisesti mielenkiintoista asiaa, mutta mieleenjäävin oli meille iltaohjelmassa esiintynyt 13-vuotias taikuri Samir, jolla oli aivan upea kyky olla aikuisen yleisön edessä jännittämättä. Sain itse esiintyä ministerinä iltaohjelmassa ja luulenpa, että Samir onnistui paremmin tässä Nummelan Talentti-kisassa.

Tänään nimesimme puoluehallituksessa ensimmäiset kolme upeaa EU-ehdokasta: Sari Essayahin, Niklas Anderssonin ja Markku Holmin.

Ja vielä yksi asia - perjantaina tuli postia hovioikeudesta. Ehdin kyllä soittaa Turkuun jo ennen kuin kuulin kotoa postin tuomasta viestistä. "Hovioikeuden auskultantti on toiminut notaarina yhden vuoden ja suorittanut loppuun hänelle uskotut, laamannin todistuksesta ilmenevät tehtävät. Hän on hankkinut riittävän kokemuksen käräjäoikeusasetuksessa säädetyissä tehtävissä. Turun hovioikeus myöntää varatuomarin arvonimen."

Palvelua ikäihmisille

2009-01-26T11:06:00.000-08:00

Vierailimme koko perheellä viikonloppuna Halsualla, josta äitini on kotoisin. Sinne juontuvat muuten myös opetusministeri Henna Virkkusen ja taitoluistelija Laura Lepistön sukujuuret.

Ilahduin taas kerran siitä, kuinka pieni on suurta. Yli 75-vuotiaille kannetaan halutessa päivän lehti suoraan ovelle ja kauppa toimittaa maksutta ostokset kotiin. Paikallisen maamiesseuran kautta on saatavilla edullista siivouspalvelua. Kotona asumista tuetaan. Hyvä Halsua!

Lapsena sain syntymäpäivinä onnitelusoiton Halsualta. Ensin oli hiljaista - sitten tuta soitti kanteleella Sä kasvoit neito kaunoinen tai jonkun muun kauniin kappaleen. Voiko kauniimpaa syntymäpäivämuistoa jäädä.

Palvelua ikäihmisislle

2009-01-26T11:05:00.000-08:00

Reipas lomapäivä

2009-01-08T11:44:00.000-08:00

Mitä tehdä kylmänä lomapäivänä tammikuussa? Näin sen toteutin tänään:

Herätyskello soi 6.30. Esikoinen herää kouluun lähtöön jo vähän aikaisemmin. Sain puolisolta kehotuksen jäädä vielä aamutorkuille untuvapeiton lämpöön. Kuulin unen läpi: Ulkona pakkasta -20. Esikoinen ei päässyt koulutaksiin, mutta ei voinut pyöräilläkään bussipysäkille, joten hänet vietiin autolla koululle. Pienemmät sisarukset heräilivät 7.30. So did I. Letitystä ja aamukahvia. Tulet kamarin uuniin. Koneellinen pyykkiä.

Lapset lähtivät odottamaan taksia aitalle. Siivoilin keittiötä. Sähkölaitoksen mies kävi vaihtamassa iankaikkisen vanhan mittarin uuteen. Vanhan sisältä löytyi viime vuosituhannella käristynyt hiirulainen. Mies jatkoi remonttipuuhia vintissä. Tein tonnikalariisisalaatin, ohrarieskoja, marjapuuroa ja pari limppua. Rieskojen ohrapuuro oli palaa pohjaan, leipätaikinaan lorahti reippaasti suolaa ja marjapuuro näytti kuumana liian liemevältä. Kaikki oli kuitenkin lopulta ihan makoisaa. Limppuihin oli kätketty kiteytynyt luumumarmeladi. Sitä en kertonut perheelle.

WiiFit -tuokio puolisen tuntia. Steppiä, nyrkkeilyä,hulahulaa, pingviinipeliä ja muita tasapainoharjoituksia. Lihaksia kivistää eiliset ja toissapäiväiset jalkakyykyt, linkkuveitset ja punnerrukset. Mii edelleen toivoton pullero.

Kahvihetki ennen lasten tuloa. Välipalaa heille ja kaverille. Vetelin hohtimilla nupinauloja vanhoista kattoparruista, joista tulee väliseinää. Illalla parrut jo paikallaan ja lopputulos on minusta hieno, tekijästä aika erikoinen.

Palaveri Karkussa, Vammalassa ensimmäinen Sastamalan kirkkovaltuusto, joka loppui 20.55. Onneksi kauppa on lähellä niin, että ehdin saada maitoa ja vessapaperia kotiin viemisiksi. Päivän päätteeksi iltarukous yhdessä ja sitä ennen yksi luku Salaista puutarhaa kuopuksen kanssa.

Päivän herkistys: Pyysin lapsia tyhjentämään puhtaita vaatteita hyllyilleen. Yksi heistä: " Niin mäkin rakastan sua Mami".

Takana rikas ja opettavainen vuosi

2008-12-19T09:41:00.001-08:00

Tuntuu siltä, että takana on elämäni nopein vuosi. Sain tutustua käräjäoikeuden työskentelyyn itse tehden kannustavassa ja hauskassakin työyhteisössä. Monenlaista elämän kirjoa tuli vastaan. Myös oman tiedon rajat, mutta sekin, kuinka jossain passiivimuistissa oli paljon asiaa ja uusi painui mieleen.

Olen kiitollinen tästä vuodesta. Viimeisenä työnä kirjoitin Turun hovioikeudelle hakemuksen varatuomarin arvonimen saamiseksi.

Rauhallista Vapahtajan syntymäjuhlaa sinulle. Nyt alkaa loma, jonka aikana pyrin antamaan perheelle siltä varastettua aikaa. Ensi vuonna uusin voimin.

Paperinukkeleikkejä

2008-12-07T08:48:00.000-08:00

Olin ennen kouluikää Siurossa rehtorin rouvan hoidossa. Paikka oli lapselle unelma. Eero Järventausta, myöhemmin kotiseutuneuvos, kertoi mielenkiintoisia tarinoita ja kirjahyllyt olivat täynnä arvosteltavaksi lähetettyjä satukirjoja. Kaija antoi rakkautta ja laittoi rajoja.

Nyt juuri mielessäni ovat paperinuket, joita sain leikata ja joita minulle leikattiin Seura- ja Apu-lehdistä. Nukeista on muuten julkaistu aivan tuore kirja.
Eero, joka oli taiteellisesti monipuolinen, piirsi nukeille lisää vaatteita. Ihme kyllä, jotain on vielä leikkien jälkeenkin tallessa lapsuusaikojen muistoksi.

Linnanjuhlat ovat monelle kuin paperinukkeleikkien jatke - samoin kuin missikisatkin. Kauniit puvut ja kokonaisuuksien arviointi ovat itsenäisyyspäivän ajakulua. Ihan kiva, mutta valitettavasti on käynyt niin, että arvokas juhla on pukukavalkadin myötä menettänyt osan arvokkuudestaan ja arvostaan. Paljon paljon muuta ja tärkeämpää kuin koreat pukujuhlat puuttuisivat, jos meillä ei olisi itsenäisyyttä. Valitettavasti välillä mieleen tulee häivähdyksenä ajatus, että jotain olemme jo menettäneet globalisaation ja EU:n myötä. Emme saa enää ajaa oman maamme parasta. Terveen itsekkyyden ja rakkauden omaa isänmaata kohtaan soisi silti aikojen vaihtuessakin säilyvän.

Haluan lepopäivän

2008-11-22T12:18:00.000-08:00

Ihanaa, että huomenna on sunnuntai ja lepopäivä. Kävin tänään Helsingissä puoluevaltuuston kokouksessa. Viikolla oli töissä kohtalaisen raskasta. Istuin ensimmäisen lautakuntapäiväni, joka ei sinänsä poikennut muuten kuin rikosten vakavuudelta yhden tuomarin istunnoista. Lautamiesten kanssa oli hyvä keskustella tuomioista.

Henkilökohtaisesti koen sunnuntain aina levottomampana, kun kaupat ovat auki. Pyrin siihen, että en tee ostoksia sunnuntaisin. Joskus haen maitoa tai muuta vastaavaa tuotetta, jota en ole muistanut huolehtia kotiin jo silloin, kun siihen olisi ollut hyvä mahdollisuus. Silti lepopäivän rauhaa kiusaa se, että lehden mainostavat "vain tänään" reippaita alennuksiaan. Joudun tekemään päätöksen siitä, että en asioi pyhäpäivinä.

Periaatteista kiinnipitäminen vaatii usein tahdonvoimaa. Jos kaupat ovat auki sunnuntaisin, monet valuvat ostoksille sen sijaan, että kävisivät kävelyllä, lukisivat kotona tai pelaisivat lasten kanssa Afrikan tähteä. Ajelu kauppakeskukseen lisää rasitusta ympäristölle, samoin kuin turhakkeet, joita koteihin väistämättä päätyy.

Kun auskultointivuoteni piakkoin päättyy, haluan käydä kaikki kaapit ja laatikot läpi ja kerätä tarpeettomat tavarat ja vaatteet pois tilaa viemästä. Niille on osoitekin. SPR:n Kontti Lielahdessa!

Sastamalan ensimmäinen valtuusto

2008-11-10T12:31:00.000-08:00

Sastamalan kaupungin ensimmäinen valtuusto on keskusteleva ja kantaaottava. Joukosta löytyy humoristeja ja taitavia perustelijoita. Mielenkiintoista ja haastavaa. Myös siltä osin, etteivät kokoukset ryöstäydy keskustelukerhoksi.

Veroprosentista käytiin pitkä keskustelu ja äänestyksen jälkeen päädyimme lukuun 19,50 vastaesityksenä järjestelytoimikunnan 19,75. Pahoin pelkään, että joudumme tekemään ikäviä päätöksiä, että selviydymme tuolla prosentilla. Toisaalta olin varsin yllättynyt siitä, että vielä vaaleja ennen puhuttiin luvusta 19,25. Aamulehden vaalikäräjillä taisimme lähes kaikki keskustelijat pitää vaalikauden kipurajana 19,75:ttä. Nyt lukemat lasissa oli kaasutettu aika faarttiin. Toivottavasti toiminnan tehostamista saadaan aikaiseksi muultakin osin kuin "Ei oo"-vastauksen kohdalta.

KD:n valtuustoryhmä yritti saada yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveron pysymään Äetsän Mouhijärven nollalukemissa. Ei onnistunut, vaikka muutama valuutettu oli herteillä. Saavat kylätaloilla ja monessa muussa paikassa tihentää talkootahtia, että verot saadaan maksuun. Yrittäjien asiasta puhuttiin painokkaasti ja aiheestakin, mutta nämä vapaaehtoistyöllä yhteistä hyvää ajavat unohtuivat.

Lämmin kiitos

2008-10-26T13:55:00.000-07:00

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette osoittaneet luottamusta äänestämällä minua tai muita kristillisdemokraattien ehdokkaita. Kiitos teille, jotka lähditte ehdokkaiksi ja teille jotka talkoilitte.

Sastamalassa tästä alkaa vaativa uusi kausi. Paljon kokemusta ja viisautta putosi pois valtuutettujen joukosta. Toivottavasti tuli yhtä paljon tai enemmän tilalle!

Vaativa pesti luvassa

2008-10-25T10:43:00.000-07:00

Tarjosimme Vammalan torilla KD:n 50-vuotiskahvit Mailan ihanien munkkien ja Hannan herkullisten pullien kera. Kiitos kaikille talkoolaisille ja ehdokkaillemme, jotka Vammalassa ja kautta Suomen tänään ahkeroivat vaalien merkeissä.

Torikeskustelut ovat aina mielenkiintoisia. Tampereella oli tässä kuussa lääkeyrityksen hyväntekeväisyystempauksena jutteluvirasto, jonka tarkoituksena oli tarjota juttuseuraa yksinäisille. Sellainen työ olisi hauskaa. Jos saisi tehdä vielä ihmiset hyvälle mielelle tarjoamalla kahvia ja jutustella niitä näitä.

Vakavasti puhuen meillä uudessa Sastamalassa on edessä vaativa valtuustokausi - riippumatta siitä, keitä valitaan. On osattava katsoa koko kunnan etua ja jaksettava tutustua kuntalaisten tilanteeseen eri puolilla kaupunkia. Tätä on vaatinut jo yhdistyminen Suodenniemen kanssa, mutta alueen laajetessa haaste on vielä vaativampi. Toivon, etteivät kuntalaiset millään kulmalla passivoidu pessimisteinä vaan ovat opitimisteina aktiivisia uusien valtuutettujen suuntaan.